Ikuinen, arvokas titteli
Vuosi sitten tangokuninkaallisiksi nousi kaksi kovan linjan musiikin ammattilaista. Molemmat arvostavat työkaveruutta ja toistensa lujaa osaamista. Vaikka kruunujen on aika jatkaa matkaa, titteli jää.
– Se on ikuinen ja arvokas, he sanovat.
Vuoden 2024 Tangokuninkaalliset Miia Laitinen ja Harri Hautaniemi kertovat, miten heillä tänä päivänä menee.
Mitä vuosi antoi?
M: Olen oppinut paljon tanssimusiikista, jota en ollut juuri esittänyt tangoa lukuun ottamatta. Voitto on avannut oikeita ovia, ja olen päässyt esiintymään hienoihin tilaisuuksiin. Sen myötä uskon, että muitakin unelmia voi toteuttaa. Oma musiikki siintää yhtenä niistä.
H: Olen päässyt tekemään monipuolisia juttuja tansseista jazzkeikkoihin. Olin tehnyt siihen asti Hurma-bändimme kanssa 130 keikkaa vuodessa. Tangokuninkaana heittäydyin omilleni. Se oli uhkarohkeaa, mutta toisaalta mahdollistaa paljon.
Mitä et osannut odottaa?
M: Keikkakulujen suuruutta. Siksi ajan biokaasuautolla. Toinen yllätys oli ihmisten alhainen nettikäyttäytyminen. Erilaisia mielipiteitä saa olla, mutta haukkuminen on surullista.
H: Kaikki eivät voi tykätä samasta voittajasta, mutta yllätyksenä tuli se, miten töykeästi omalla nimellä ja kasvoilla kommentoidaan somessa. Tätä mietin myös Euroviisujen yhteydessä. Ihmiset purkavat pahaa oloaan.
Mistä sinut löytää keikalla, kun et laula?
M: Menen tanssimaan tai juttelemaan ihmisten kanssa. Rakastan tanssimista, ja se antaa myös näkökulmaa esiintymiseen ja ohjelman varioimiseen.
H: Saatan käydä heittämässä välisoiton koskettimissa, ja saksofoniakin soitan vähän joka keikalla. Tuntuu hassulta, kun minulle sanotaan, että olen laulajaksi hyvä soittamaan. Aiemmin sanottiin toisin päin. Oikeasti olen opiskellut sekä laulua että soittoa.
Miten tästä eteenpäin?
M: Minua kiinnostaa valtavasti luoda uutta tanssimusiikkia ja olla edistämässä elävää tanssilavakulttuuria. Ala on kyllä tänä päivänä vaikea, kulut suuria ja oman jutun luominen vie vuosia. Etsinkin rinnalle muun alan töitä ja apurahoja.
H: Suunnitelmia on paljon. Aion tehdä musiikkia monipuolisesti mihinkään genreen lukittautumatta. Äsken ilmestynyt Kilpi-singleni on poppia. Toisena tukijalkana jatkan edelleen taksiyrittäjyyttä. Taksin rattiin hyppäsin korona-aikana, kun muusikon keikat loppuivat.
Mitä olet oppinut kantapään kautta?
M: Autoilu on fyysisesti todella kuormittavaa. Taukojumpat ja jumien ehkäiseminen on tärkeää.
H: Ei koskaan väsyneenä rattiin. Jos silmät lupsuvat, on aika pysähtyä tai vaihtaa kuskia.
Mitä muuta tärkeää on viime aikoina elämässäsi tapahtunut?
M: Lomailin keväällä Länsi-Afrikan Beninissä, jossa ovat monen tuntemamme musiikkityylin rytmiset juuret. Se oli valtavan hieno kokemus. Musiikki ja tanssi ovat siellä merkittävä osa arkea. Oli ilo seurata kalastajia, jotka rytmittivät työtään laulaen ja soittaen. Opettelin djemben soittoa ja sain tilaisuuden vierailla paikallisen bändin solistina, yhteisenä kielenä vain musiikki.
H: Meille muutti koiranpentu Luna, hellyttävä tapaus, jonka ansiosta saan öisinkin monta kertaa raitista ilmaa. Lunalla on oma Insta-tili (lunathedogfin) ja miellyttävä tapa purra minua nenästä.
Miia Laitinen
- valmistunut laulajaksi Oulun konservatoriosta, opiskellut lisäksi musiikkipedagogiikkaa, teatteria sekä latinalaista musiikkia
- työskennellyt mm. oululaisen TT Big Bandin solistina kolme vuotta
- tangovuoden singlet: On hetki (yhdessä Harrin kanssa), Suklaasydän, Ruusu
Harri Hautaniemi
- opiskellut musiikkia Porin Palmgren-konservatoriossa
- ammattimuusikko vsta 2008, tangomarkkinoiden taustabändinä toimineen Jackpotin perustajia
- tangovuoden singlet: On hetki (yhdessä Miian kanssa), Katulamppujen alla, Kilpi
