Puolen vuosisadan ponnistus

Ilmajoen Musiikkijuhlien ja oopperan tarina on yhtä aikaa kunnianhimoinen kulttuurihanke ja esimerkki siitä, kuinka pienestä kunnasta voi ponnistaa suuri ääni.

Kaikki alkoi, kun Lasse Lintala ryhtyi miettimään, voisiko Etelä-Pohjanmaalle tuoda oopperataidetta. Kansallisoopperan yhteistyö oli ratkaiseva alkusysäys.

– Kansallisooppera tuli Ilmajoelle ensimmäistä kertaa historiansa aikana, historianäyttelyn tekijät Marjatta Ervast ja Erkki Laitila kertovat ylpeänä.

Alkuvaiheessa toiminta rakentui vahvasti talkoohengelle. Yhä Ilmajoella toimiva jo 60-vuotta täyttävä viihdekuoro Marit ja Mikot muodosti eräänlaisen ydinjoukon

Ensimmäisenä Pohjalaisia

Pohjalaisia on Suomen kansallisooppera ja se oli luonnollinen valinta aloittamaan Ilmajoen Musiikkijuhlien nyt jo 50-vuotisen taipaleen. Kansallisooppera vieraili Ilmajoella kesinä 1975–1977.

Vuonna 1978 sai ensi-iltansa Jaakko Ilkka -ooppera, jonka sävelsi Jorma Panula ja libretosta vastasi Aarni Krohn. Se oli ensimmäinen täysin paikallinen tuotanto.

– Se oli luonnollista – mitä muuta Ilmajoki olisi voinut tarjota kuin Jaakko Ilkan tarinan, Laitila pohtii.

Tämän jälkeen esityksiä on tullut lähes joka kesä. Osa niistä, kuten Pohjalaisia ja Mannerheim, on esitetty useana vuonna.

– Uutta oopperaa on esitetty kahtena kesänä, mutta esimerkiksi Jaakko Ilkka meni kolmena, Laitila jatkaa.

Ilmajoen Musiikkijuhlien selkäranka on ollut aina yhteisö.

– Talkootyö on edelleen merkittävä osa toimintaa. Kenttätoimikunta työskentelee lähes puoli vuotta ensin rakentaen ja sitten kaiken purkaen. MusAkkojen tarjoilut pitävät oopperaväen hyvinvoinnista huolta ympäri vuoden. He huolehtivat oopperan koko työryhmästä harjoitusten alusta aina festivaalin loppuun saakka, Ervast kiittelee. Lisäksi MusAkat hoitavat ooppera-areenan muiden käyttäjien tilaisuuksien tarjoilut läpi kesän.

Korona katkaisi

Koronavuodet olivat musiikkijuhlille ankarat.

– Meillä jäi kokonaan kaksi vuotta väliin. Kesällä 2020-21 ei saatu järjestettyä mitään, ja 2022 esitettiin ooppera- Hiljaiset perivät maan joka jäi vain yhteen vuoteen, Laitila harmittelee.

Tulevaisuudesta puhuttaessa nousee esiin huoli – sekä rahoituksesta että sukupolvenvaihdoksesta.

– Talkoita tehdään paljon ja se on Musiikkijuhlien ylpeyden aihe. Tietenkin siihenkin tarvitaan uusia sukupolvia mukaan. Nykyisissä talkoolaisissa on mukana myös muutamia, jotka ovat olleet mukana historiamme alusta saakka, Laitila sanoo.

Ilmajoen Musiikkijuhlat esittelee pohjalaista kulttuuria

Kulttuurin merkitys Etelä-Pohjanmaalle ja Ilmajoelle on valtava. Vaikka hallituksen alalle tekemät leikkaukset huolettavat, henki on edelleen vahva.

– Kulttuuri tekee meistä pohjalaisia – se on se, millä kerromme heimomme tarinaa uusille sukupolville, Laitila muistuttaa.

Tulevan kesän uutuusooppera Isoviha 1713-1721 tuo Kyrönjoen rantaan osoituksen pohjalaisten esivanhempiemme sitkeydestä ja periksiantamattomuudesta.

Musiikkijuhlien 50-vuotisjuhlavuoden oopperan tekijöiltä on lupa odottaa paljon. Oopperan ohjaa Tuomas Parkkinen, jonka kädenjälkeä ovat Musiikkijuhlilla nähdyt menestysteokset Taipaleenjoki, Mannerheim ja Hiljaiset perivät maan. Libretosta vastaa kirjailija Anneli Kanto, joka tunnetaan suurista historiallisista romaaneistaan. Oopperan säveltää Uljas Pulkkis, jonka teoksissa on mieleenpainuvia melodioita ja draamantajua. Hän on säveltänyt aiemmin Musiikkijuhlille Kekkonen-oopperan.