Osaajia varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön

Samalla Etelä-Pohjanmaan Opiston opiskelijamäärä kasvaa noin 600 henkilöön.

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittavasta valmistuu lastenohjaaja tai nuoriso- ja yhteisöohjaaja. Molemmista suuntautumisista valmistuneet työllistyvät hyvin.

Opisto korostaa koulutuksessa lähiopetusta ja yhdessä tekemistä. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää osaamista tuleville kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille.

– Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat keskiössä meidän opinnoissamme. Suurin osa opiskelijoista on lähiopetuksessa, mikä mahdollistaa hyvät kaverisuhteet opiskelutovereihin ja opettajiin. Monet myös asuvat opistolla, joten vapaa-aikanakin voi harrastaa, opiskella ja toimia yhdessä. Etenkin nuoret hyötyvät tästä paljon, Etelä-Pohjanmaan Opiston vararehtori Minna Kansanaho kiteyttää.

Opiskelu on joustavaa, ja sen voi aloittaa milloin tahansa. Tutkinnon voi suorittaa myös työelämässä koulutus- tai oppisopimuksella.

– Jokaiselle opiskelijalle tehdään oma suunnitelma opintojen sisällöstä ja suoritustavasta. Keskustelemme ja selvitämme yhdessä, millaiset opinnot sopivat parhaiten hänen tavoitteisiinsa, Kansanaho selventää.

Menoa ja meininkiä

Varhaiskasvatuksen lastenohjaaja Maija Jokelainen oli yllättynyt mahdollisuudesta suorittaa opinnot todella joustavasti.

– Sain hienosti ja joustavasti yhdistettyä kaksoistutkinnon opiskellessani sekä lukiossa Ilmajoella, että lastenohjaajaksi täällä opistolla.

Erityisesti tämä opiston oma Pääskysaaren päiväkoti on ollut mahtava paikka opetella käytäntöä.

Jokelainen tiesi jo yläkoulun lopulla haluavansa valkolakin ja rinnalle ammatin, johon voi mennä heti lukion jälkeen työskentelemään.

– Työn arjessa on yllättänyt, kuinka hektistä se voi olla. Toisaalta se ei minua haittaa, sillä nautin siitä, että on menoa ja meininkiä.

Yhteisöllisyys luo turvaa

Opisto yhteisöllisenä oppimisympäristönä tuo turvaa ohjausalan ammattilaiseksi kasvuun. Ihmisten kanssa työskennellessä ohjaajan tärkein työkalu on oma persoona, ja omien vahvuuksien ja kehittämishaasteiden tunnistaminen on avainasemassa.

– Käytämme yhteisöllisiä menetelmiä. Sen avulla saamme tulevaisuudessa alalle vahvoja ammattilaisia, jotka halutessaan löytävät myös jatko-opintopaikkoja, Kansanaho kertoo.

Seinäjoelta kotoisin olevalla Aleksi Hännisellä oli monipuolinen kokemus työelämästä teollisuudesta ja turvallisuusalalta, mutta jotakin tuntui vielä puuttuvan.

– Eräs ystäväni kysyi kerran, että olenko koskaan miettinyt nuoriso-ohjauksen ja lastensuojelun alaa.

Hänninen ei heti suin päin uskonut ystäväänsä ja vaihtanut alaa, mutta päätyi kuitenkin kysymään oppisopimustyöpaikkaa alan yrityksestä.

– Sillä tiellä tässä olen. Olen nauttinut ammatinvaihdoksestani, sillä olen nyt viimeisen päälle löytänyt oman hommani.