Article image
Liinamaan talossa Länsikalliota viehätti erityisesti maisema. Tässä on poikkeuksellinen näkymä pohjalaisittain. On latoja, peltoa, joki ja taustalla siintää sinisenä vielä vuorikin.
28.01.2021
Koti ja asuminen

Etätöissä elokuvakulisseissa – Liinamaan talo sai uuden emännän

Teksti ja kuvat: Liina Hautanen

Rakkaus Pohjanmaahan ja Ylihärmän loistava sijainti monipaikkaisuuttakin ajatellen saivat espoolaistuneen eteläpohjalaisnaisen toteuttamaan unelmansa vanhasta pohjalaistalosta. Paula Länsikallion talo maalla on Härmä-elokuvan kuvauspaikkanakin tunnetuksi tullut Liinamaan talo.

Vuonna 1873 rakennettu vanha pohjalaistalo on perinteinen härmäläinen tupa juuri niin kuin Samuli Paulaharju sen kirjassaan kuvaa. Ylihärmän Liinamaassa, Lapuanjoen varrella sijaitsevan talon on rakentanut Anna Liinamaa yhdessä miehensä Matti Liinamaan, os. Ylikantolan kanssa.

Talon toinen pää on Annan perintötalo, naapurissa olevasta kotitalosta siirretty. Tarkkasilmäinen voi yhä huomata, että naapuritalosta tosiaan puuttuu 1/3 talosta. Toinen pää puolestaan on Matin perintötalo, joka on tuotu Kauhavalta. Historiasta johtuen talon kummassakin päädyssä on erilaiset ikkunat.

Talo ehti olla asumattomana ja kylmillään kaksikymmentä vuotta ennen kuin Länsikallio osti paikan omakseen. Siihen saakka talo oli ollut saman Liinamaan suvun hallussa koko historiansa ajan.

– Oli onni, että talo oli saanut olla koko ajan Liinamaan perheen omistuksessa. Sain oppia heiltä paljon talon historiasta, ja talon mukana tuli myös paljon vanhaa esineistöä, valokuvia ja kirjeitä, Paula Länsikallio kiittelee.

– Täältä löytyi paljon vanhoja kirjeitä ja niitä lukemalla tuntuu aivan kuin Liinamaan suvusta olisi tullut kaikista itsellekin vanhoja tuttuja, Länsikallio kertoo.

Tupaan astuessa voi yhä kuvitella mielessään, miltä siellä on ennen näyttänyt.

– On mielenkiintoista, miten kaikki on ollut samalla lailla tämän aikakauden taloissa, kaikki tavaratkin ovat olleet samoissa paikoissa. Että tässä kuuluu olla sellaiset ja sellaiset padat. Sehän on ollut tietysti kätevääkin, kun palvelusväki on vaihtunut, Länsikallio sanoo.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

Pohjalaistalo haaveissa pitkään

Länsikallio on asunut ja työskennellyt jo pitkään Espoossa mutta on syntyisin Etelä-Pohjanmaalta.

– Vanhempani ovat Ilmajoelta kotoisin ja itse olen syntynyt ja asunut Seinäjoella. Lapsena vietimme veljeni kanssa paljon aikaa mummolassamme Könnillä ja varmasti sieltä minuun on jäänyt rakkaus näihin aakeisiin ja laakeisiin peltomaisemiin.

Pohjalaistalon Länsikallio on tiennyt haluavansa aina.

Talon kunnostuksessa ja myös ostopäätöksen teossa on ollut suurena apuna Länsikallion hyvä ystävä Satu Kosola. Ystävykset alkoivat yhteistuumin etsiä Länsikalliolle unelmien pohjalaistaloa, ja kun Länsikallio törmäsi Liinamaan talon ilmoitukseen, tiesi ylihärmäläislähtöinen Kosola heti mistä talosta on kyse.

Vanha vihreä kaappi on talon alkuperäisirtaimistoa ja mainitaan jo vuoden 1879 perunkirjassa. Kaappia sanottiin maitokaapiksi.

Työt hoituvat hyvin pohjalaistalosta

Länsikallio työskentelee ABB:llä tietohallinnon asiantuntijana. Viime vuonna etätyöt hoituivat jo pitkälti Liinamaasta käsin. Vaikka Länsikallion työpiste on Helsingissä, Ylihärmän etäkonttorilta on tarpeen mukaan kätevää piipahtaa myös ABB:n Vaasan tehtaalla.

– Välillä mietin, mitähän talon rakentanut Anna-rouva olisi ajatellut tästä kaikesta. Olisiko hän ikinä osannut kuvitella että 150 vuoden päästä joku nainen istuu täällä hänen rakentamassaan talossa ja puhuu Intiaan, Puolaan, Italiaan ja ympäri maailmaa työasioitaan, Länsikallio aprikoi.

– Talon sijainti on todella hyvä monipaikkaisuutta ajatellen. Kuljen paljon junalla ja tästä kestää Espooseen vain 2 tuntia 40 minuuttia, Länsikallio toteaa.

Paula Länsikallio toivoo löytävänsä jostain itselleen Härmän kansallispuvun, joka yllä olisi juhlallista päästä emännöimään tulevia juhlatilaisuuksia.

Liinamaan talo on monen sattuman summa

Liinamaan talo linkittyy hauskasti monella tapaa myös Länsikallion lapsuuteen.

– Asuimme Seinäjoella Törnävällä ja koulumatkani meni Liinamaan talomuseon ohi. Muistan kuinka istuin lapsena pihamaalla ja ihailin taloa. Kävimme myös sisällä museossa aina kun se vain oli auki, Länsikallio kertoo.

Länsikallion koulumatkoilla ihailema Liinamaan talo on siirretty Seinäjoelle juuri samaisesta ylihärmäläispihapiiristä, tien toiselta puolelta.

Siirretty talo oli Anna Liinamaan vanhempien rakentama. Yhteensattumat eivät lopu tähän, vaan lisäksi Annan lapsenlapsi Jalo Liinamaa ja puolisonsa Kirsti Liinamaa olivat opettajina Törnävän koululla.

Etelänpuoleinen ulkovuorilaudoitus vaihdettiin kokonaan uusiksi. Muilla seinillä riitti alaosien laudoitusten korjaukset. Punamultamaalin keittäjä löytyi omalta kylältä.

– Ja Liinamaan sisarukset, joilta ostin tämän, ovat olleet omien siskojeni kanssa samalla luokalla koulussa. Kaikkien yhteensattumien summana uskon jollain lailla, että tämän talon piti tulla minulle, Länsikallio sanoo.

Länsikalliosta ja Liinamaan sisaruksista on tullut hyviä ystäviä ja sisarukset ovat vierailleet Paulan luona seuraamassa remontin edistymistä.

– Heille oli tärkeää myydä talo sellaiselle, joka pistää sen jälleen kuntoon, Länsikallio kertoo.

Liinamaan talon vanhojen asukkaiden valokuvia
– Tästä talosta on annettu raskaita menetyksiä isänmaan hyväksi. Talon väki on ollut muutenkin ahkeraa ja eteenpäin pyrkivää väkeä, Länsikallio kertoo.

Kylänväki riensi remonttiavuksi

Länsikallio on remontoinut taloa nyt reilun vuoden. Kylänmiehet ovat olleet talon kunnostustöissä suureksi avuksi, osa jo useammassa polvessa talon historian aikana. Kun kamarien seinistä otettiin pinkopahvit pois, hirsistä löytyi tekijöiden nimikirjoitukset. Nimien joukossa oli useita Pöyhösiä ja nyt yksi Pöyhösistä on ollut kengittämässä, rakentamassa ja maalauspuuhissa Liinamaassa.  Pöyhösen lisäksi myös useita muitakin kylänmiehiä on ollut mukana auttamassa. Jutuntekohetkellä tupaan piipahti yksi nuorimman sukupolven edustajista.

Työmiehiä tuli myös kauempaakin. Kattokirvesmiehet Teuvalta ja Ilmajoelta sekä peltiseppä Seinäjoelta.

Remontin lähtökohtana oli säilyttää huonejärjestys sekä vanhan talon tyyli ja tunnelma. Uusi eteisaula on ainut talon huoneratkaisuihin tehty muutos.

– Aiemmin talon paraatipuoli ja sisäänkäynti oli naapuritaloon päin. Minä kuitenkin rakastuin paikassa erityisesti takapihalta etelän suuntaan aukeavaan aukeaan peltomaisemaan, joten halusin sisäänkäynnin ja pihan sinne päin, Länsikallio kertoo.

Maisema peltolakeudelle ja Liinamaan talon pihapiiriin
Liinamaan talo on paikallisesti arvokas rakennusperintökohde. Myös maisemallinen arvo on tärkeä.

– Näin saatiin myös eriytettyä meidän ja naapurin oleskelupihat.

Niinpä vanhasta isännän kammarista tehtiin uusi eteishalli ja talon edustalle rakennettiin täysin uusi kuisti. Nyt ovesta avautuu rikkomaton näkymä Lapuanjokilaakson perinnemaisemaan.

Näköalakuistiin haettiin mallia Kuortaneelta Haapaniemen pappilasta.

– Tähän tulee vielä empirekoristeita ja muuta, mutta etenemme tämän kanssa pala kerrallaan, Länsikallio suunnittelee.

Aika näyttää, saako kaunis maisemakuisti vielä ikkunatkin entisaikojen lasiverantojen tyyliin.

Rakennusmestari ja sisustusarkkitehti Satu Kosola
Rakennusmestari ja sisustusarkkitehti Satu Kosola on suunnitellut ja valvonut Liinamaan talon korjaustöitä.

Työ tekijäänsä opettaa

Talon kunnostussuunnitelmasta vastasi sisustusarkkitehti Satu Kosola, joka teki korjaussuunnitelman rakennusmestarin opintojensa opinnäytetyönä.

Työt aloitettiin villiintynyttä puustoa raivaamalla.

– Koko tontti oli kuin pommin jäljiltä, kun puut oli kaadettu, Länsikallio muistelee nyt jo nauraen lähtötilannetta.

Sitten lähtivätkin isot työt vyörymään käyntiin.

– Maltin pitäminen ja työjärjestyksen suunnittelu on tärkeää, ensin tehdään perusteet kuntoon ja sitten vasta on sisustussuunnittelun vuoro, rakennusmestariksi keskellä remonttia valmistunut Kosola painottaa.

Remonttia on tehty pala kerrallaan. Ensin remontoitiin 70-luvun kuosissa ollut talon toinen pääty asumiskuntoon, että elämä onnistuu myös talolle tullessa. Nyt tuvasta löytyy toimiva keittiö, sauna, pesuhuone, makuusoppi ja tilava olohuone, josta käsin muun talon remonttia on ollut mukava jatkaa.

Kylmänä pidetyn puolen lattiat avattiin ja taloa ympäröivä maa muotoiltiin. Kaivinkone kaivoi tontilla seitsemän täyttä päivää.

– Silloin oli kyllä stressi, kun kone jylläsi pihassa kovalla tuntihinnalla. Mietin, että eikö tämä ollenkaan lopu, Länsikallio muistelee.

Liinamaan talon tuvassa on lämmin tunnelma. Kauniit Myrna-kupit on saatu lahjaksi Aila Liinamaa-Arolta. Aikojen saatossa puretun korkoossängyn tilalla on nyt Ikean kerrossänky, että lapsille ja lapsenlapsille riittää nukkumapaikkoja.

Lattiassa oli multapenkkiperustus.

– Mittavat pohjarakennus- ja maansiirtotyöt olivat tarpeen, sillä vesi oli valunut vuosikausia multapenkin alaosaan pitäen kaiken märkänä. Multapenkin tilalle tehtiin tuulettuva rossipohja, maa-aines vietiin pois ja kapillaarikatkona toimii nyt sorapatja, Kosola esittelee remontin vaiheita.

Alimpia hirsiä kengitettiin ja kivijalka otettiin esiin betonipinnoituksen alta. Uudessa lattiassa on selluvillaeristys ja tuulensuojattu rakenne, seinä- ja lattiapaperit on asennettu limittäin. Vanhoja lattialankkuja ei voinut enää pelastaa, mutta uudet löytyivät onneksi läheiseltä sahalta.

Iso urakka oli myös vanhan tiilikaton uusiminen peltikatoksi.

– Alapohjan korjaus, maatyöt ja uusi katto takaavat talolle seuraavat sata vuotta. Seuraava isompi asia on pihasaunan rakentaminen, Kosola sanoo.

Perustus, pohjat ja katto laitettiin kuntoon ensimmäisenä. Sitten oli talon sisäpintojen ja sisustuksen vuoro. Afrikkalainen basenji-koira ei tykkää yhtään kylmästä ja viihtyykin siksi hyvin sohvalla viltteihin kääriytyneenä. Katso kuvakarusellin kuvat!

Aamu- ja iltakamarit löysivät kustavilaisen tyylin

Kosolan kädenjälki näkyy myös talon sisäpuolella. Hän korjasi katoissa olleet pinkopahvit ja myös toisen makuukamarin lankkukatto säilytettiin ja kunnostettiin.

– Seinähirsissä oli sen verran paljon hyönteisvaurioita, ettei voinut kuvitellakaan, että jätettäisiin hirttä näkyviin. Tapettihan tämän talon tyyliin kuuluukin, joten hirsien korjaamisen jälkeen seinät koolattiin, levytettiin ja tapetoitiin, Länsikallio esittelee.

Tapetit päädyttiin maalaamaan itse.

– Olen opettanut Ilmajoella sisustusrakentajia ja tiesin makulatuuri- ja sapluunatekniikat, joten lupasin tehdä seinäpaperit itse, Kosola kertoo.

Tänä aamuna olemme mallailleet pellavaverhoja makuukamarien ikkunoihin, Satu Kosola ja Paula Länsikallio kertovat. Katso kuvakarusellin kuvat aamu- ja iltakamareista!

Yöpyjä voi valita aamu- tai iltakamarin

Vanhojen ikkunaruutujen takaa idästä nouseva aurinko luo talon päämakuuhuoneeseen jäljittelemättömän tunnelman.

– Olen nimennyt tämän auringonnousun kamariksi. Tunnelma on täällä aamuisin aivan uskomaton, Länsikallio kuvailee.

Toinen kamari puolestaan on auringonlaskun kamari.

– Selasin koko viime talven kaikki vanhat tapettikirjat läpi, ja mietin jugendia, barokkia ja mitä lieneekään. Mutta sitten yhtäkkiä loksahti, että oikea ja aikaa kestävä tyyli tänne on kustavilainen.

Sadun arkkitehtiosaamista oli näidenkin värisävyjen valinta, iltakamarissa pääosassa on lämmin punainen.

Seinäpaneelit on maalattu Virtasen silkinhimmeällä paneelimaalilla ja yläosan makulatuuripaperit Virtasen sisustusmaalilla, joka on hengittävä pellavainen öljytemperamaali ja jättää kauniin mattapinnan. Virtasen maalit saatiin Seinäjoen RTV:ltä ja Virtasen maalitehtaalta, jotka halusivat sponsoroida Härmän elokuvataloa.

Vanhassa talossa mikään ei ole suorassa. Verhotankoja laittaessa toinen mallasi ja toinen katsoi, milloin näyttää silmälle hyvältä, naiset kertovat. Huoneet valmistuivat juuri kuvauspäivää edeltävänä iltana.

– Viime yön nukuin kuitenkin vielä tuolla piikaosastollani, en malttanut tulla vielä tänne. Minulta on moni kysynyt, kummitteleeko täällä. Ei kummittele, vähän hiiret saattavat rapista, mutta ei mitään muuta, Länsikallio nauraa.

Varastotilana ollut yläkerta odottaa vielä vuoroaan.

Härmäläiset häät

Vanha talo herättää kiinnostusta myös vieraissa.

– Haaveilen juhlapalveluiden emännöimisestä. Mikäs tänne paremmin sopisikaan kuin härmäläiset häät. Liinamaan talo tarjoaisi mielenkiintoiset puitteet erilaisille juhlatilaisuuksille, Länsikallio kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Upeita kuvauspaikkojakin on jo valmiina. Hääpari voi ikuistaa itsensä samoissa maisemissa ja raameissa kuin talossa ja sen pihapiirissä kuvatun Härmä-elokuvan pääpari Pamela Tola ja Lauri Tilkanen.

Juhlatilaksi on tarkoitus kunnostaa myös pihapiiristä löytyvä kärrytalli. Vanhat seurapenkit odottavat jo valmiina ladossa.

Liinamaan talo aitta

”Täällä ei ole kiirus”

– Täällä vallitsee rauha ja tänne on aina hieno tulla. On myös ollut ihana huomata, että kaikki kyläläiset ovat ottaneet minut avoimesti vastaan ja olleet tyytyväisiä, että tänne tulee joku. Aika monet täällä Ylihärmässä puhuvat myös täällä tapahtuneesta elokuvanteosta, joten talo on tullut tutuksi ja tärkeäksi monelle sitäkin kautta, Länsikallio kertoo.

Perinnetieto kertoo, että Liinamaan talossa ei olla koskaan menty kellon mukaan.

– Sen vuoksi täällä ei ole kelloja seinässä, eikä tule. Pidän perinteestä kiinni, täällä ollaan ja eletään mukavaa elämää. Täällä ei ole kiirus, Länsikallio sanoo.

Rakennusperintökohteen korjaussuunnitelma: Yli-Liinamaan talo, Ylihärmä

Talon remonttivaiheista kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös Satu Kosolan opinnäytetyöhön, jossa on selostettu seikkaperäisesti kaikki Liinamaan talon kunnostuksen työvaiheet. Opinnäytetyö toimii paitsi Liinamaan talon remontin dokumentointina myös erinomaisena vinkkipankkina monille muille samojen asioiden parissa painiskeleville perinnerakentajille ja vanhojen talojen kunnostajille.

Tutustu opinnäytetyöhön tästä.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.5/5 - (73 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Uusimmat podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset