Mökkimaisemissa mieli ja keho lepäävät

Vaasan saaristossa komeilee mökki kallion päällä. Aurinko kimaltelee meren aalloissa. Korkealta kalliolta on rauhoittava näkymä alapuolella olevaan merenrantamaisemaan.

Tänne kiiruhtaa mökin pääasiallinen käyttäjä Jocke Lerbacka yhdessä kumppaninsa Heidi Svarvénin kanssa heti, kun viikonloppu tai loma alkaa.

— Veneellä ajan tänne vain muutaman minuutin ja yhtä lailla olen satamassa ja autossa matkalla töihin korkeintaan 15 minuutissa, Lerbacka kertoo huvilan saavutettavuudesta.

Joskus kesäaamuna Lerbacka herää aikaisin, laittaa kahvin tulemaan ja hyppää aamu-uinnille mereen.

— On aivan upeaa, kun voi lähteä työpäivään täältä saaristosta aamukahvin ja -uinnin jälkeen.

Meren tuoksu ja mökin kuluneiden lattialautojen narina ovat Lerbackan ja Svarvénin kesän vakioääniä. Jo 35 vuoden ajan sama mökki Vaasan saaristossa on toiminut Jocken pakopaikkana arjesta.

Alun perin pieni, 1940-luvulla rakennettu kesäasunto on vuosien aikana laajentunut ja kehittynyt ympärivuotiseen käyttöön sopivaksi kodiksi luonnon helmassa.

— Täällä oli vain kaksi makuuhuonetta ja pieni keittiö, Lerbacka kertoo.

— Mökki oli niin pieni, että 80-luvun lopussa vanhempani päättivät laajentaa sitä.

Vuonna 1988 Lerbackan perhe osti paikan aiemmin sen omistaneelta vöyriläiseltä hammaslääkäri Hongellilta.

— Meille sukua oleva mökkinaapuri Peltosten perheeltä saatiin tieto, että tämä tontti olisi vapautumassa. Tartuttiin heti tilaisuuteen, Lerbacka muistelee vanhempiensa tuolloin tekemää ratkaisevaa päätöstä.

Kelkalla jäitä pitkin

Saaristossa kulkeminen on aina ollut osa mökkielämää. Talvikaan ei estä mökkeilyä.

— 80- ja 90-luvulla oli talvia, jolloin saaristossa pääsi ajamaan autolla jäitä pitkin monta kuukautta putkeen, Lerbacka muistelee.

— Nykyään olosuhteet vaihtelevat enemmän, mutta kelkalla pääsee silti joka talvi.

Talvi tuo mökille oman tunnelmansa. Vaikka päivät ovat lyhyitä ja säkkipimeyttä riittää, saaristossa vietetään mielellään myös pääsiäistä.

— Pääsiäisen aikaan päivät ovat jo pidempiä, ja jäällä liikkuminen on helppoa. Olemme täällä lähes joka pääsiäisen, joskus kelkalla joskus veneellä Lerbacka toteaa.

Mökki on arjen juhlaa

Pariskunta viettää kaikki mahdolliset viikonloput ja lomat mökillä keväästä syksyyn.

— Kun perjantaina pääsee töistä ja saapuu tänne, voi heti laittaa saunan lämpiämään ja unohtaa työviikon kiireet, Lerbacka maalailee.

Mökillä elämä on yksinkertaista. Nurmikkoa ei tarvitse leikata, eikä naapureita juuri näy.

— Täällä saa olla rauhassa. Meillä on hyvät naapurit, ja jokainen kunnioittaa toistensa yksityisyyttä, Svarvén lisää.

Juhlia pidetään harvakseltaan – pääosin perheen kesken. Erityisesti juhannuksena mökille kokoontuvat lapset ja ystävät.

— Lapset käyvät täällä silloin tällöin. Vielä he eivät ole oikein mökkiläistyyppejä, mutta ehkä se tulee iän myötä, Lerbacka naurahtaa.

Mökki täynnä betonipatsaita

Vaikka mökki sijaitsee saaristossa, mukavuuksista ei ole tingitty. Mökissä on sähkö ja ilmalämpöpumppu, jonka avulla sisälämpötilan voi säätää mukavaksi jo etukäteen kotoa käsin. Vesi sen sijaan tuodaan mukana.

Mökin sisustuksessa ja rakenteissa näkyy historia. Alkuperäinen lasikuisti muistuttaa vanhoista ajoista. Myös vanhojen omistajien, erityisesti hammaslääkäri Hongellin, kädenjälki näkyy yhä.

— Hongell teki tänne aikoinaan viisi betonista valettua patsasta: vedenjumala Ahti, krokotiili, gorilla ja kaksi merenneitoa, Lerbacka muistelee.

Ne houkuttelivat turistiveneitä pysähtymään monta kertaa päivässä. Vaikka suurin osa patsaista on ajan saatossa purettu, yksi on jätetty muistoksi.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Mökillä riittää aina tekemistä, mutta pariskunta viettää suurimman osan ajastaan rentoutuen ja nauttien luonnon ja meren rauhasta.

— Tänä vuonna vuorossa on uuden laiturin rakentaminen. Vanha on tullut ikänsä loppuun, Lerbacka suunnittelee.

— Ja mökin takaseinään täytyy lisätä vähän rimoitusta, Svarvén jatkaa.