Käsipareja ja osaamista tarvitaan

Pääkaupunkiseudulla Elinkeinoelämän Keskusliiton toimesta tammikuussa aloitettu Mentorointiohjelma yrittää auttaa Suomeen opiskelemaan tulleita maahanmuuttajia löytämään polkunsa jäädä työskentelemään maahamme pysyvästi. Pilottiprojekti halutaan levittää koko Suomeen.

Mihin tällaista projektia tarvitaan EK:n projektikoordinaattori Minna Vidgrén?

Väki vähenee ja osaajia tarvitaan ulkomailta. Ohjelman tavoitteena on luoda yhteyksiä opiskelijoiden ja yritysten välillä, jotta opiskelijat integroituivat Suomeen jo varhain. Kansainväliset opiskelijat jäävät liian helposti omiin kupliinsa, mikä estää heitä työllistymästä Suomessa valmistumisen jälkeen.

Miten ohjelma toteutetaan?

Ohjelman pilotointi alkoi pääkaupunkiseudulla tammikuussa, ja 10 yritystä sekä 90 opiskelijaa saatiin mukaan. Ohjelma keskittyy ammattikorkeakouluihin, koska yliopistoilla on jo vastaavia ohjelmia.

Mitä tapahtuu ohjelman päätyttyä?

Ohjelman lopputuotoksena syntyy julkaisu ja opas, joka ohjeistaa yrityksiä ja oppilaitoksia mentorointiohjelmien toteutuksessa askel askeleelta. Oppaan on tarkoitus auttaa erityisesti niitä yrityksiä, jotka eivät ole mentorointia aiemmin kokeilleet.

Yrityksille ohjelmaan osallistuminen ei maksa muuta kuin heidän käyttämänsä työajan.

Miten yritykset on sitoutettu ohjelmaan?

Yritykset ovat saaneet valmiit materiaalit ja agendat mentorointiin, joten yrityksissä esitettävän sisällön suunnittelu olisi mahdollisimman vaivatonta. Tämä madaltaa osallistumisen kynnystä, erityisesti pienemmissä yrityksissä, joissa mentoroinnista ei aiemmin ole kokemusta.

Mikä on ohjelman kieli?

Kielenä on englanti. Opiskelijat edustavat 22 kansallisuutta. ja mukana on myös korkeasti koulutettuja henkilöitä, joilla on jo merkittävä työkokemus.

Onko englanti ollut yrityksille kynnyskysymys?

Ei, sillä useimmat yritykset ovat nähneet ohjelman mahdollisuutena kehittää omia käytäntöjään ja tavoittaa osaajia.

Miten opiskelijat ja yritykset löytyivät ohjelmaan?

Oppilaitokset jakoivat hakulinkkiä opiskelijoille, ja yrityksiä kontaktoitiin suoraan. Moni yritys innostui osallistumaan, kun kerroimme ohjelman olevan matalan kynnyksen projekti.

Millaisia hyötyjä yritykset näkevät ohjelmassa?

Mentoroinnin aikana yritykset voivat tarkastella, missä tehtävissä suomen kieli on välttämätön. Yritykset ymmärtävät osaajapulan haasteet ja näkevät ohjelman investointina tulevaisuuteen.

Onko mentorointi ratkaisu kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumiseen?

Mentorointi auttaa poistamaan ennakkoluuloja ja tuo osaajat lähemmäksi työmarkkinoita. Verkostot ovat avainasemassa siinä, että opiskelujen jälkeen mielekäs elämä Suomessa voi jatkua.

Kuinka suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen?

Kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita on noin 30 000, joista OPH:n tilastojen mukaan noin puolet työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen. Kansainvälisesti verrattuna tuo luku on hyvä, mutta viiden vuoden kuluttua valmistumisesta se on jo laskenut. Pyrimme nostamaan luvun 75 prosenttiin.

Meidän kohderyhmämme, eli ammattikorkeakoulun opiskelijoita on noin 13 000.

Miten mentoroinnilla laajennetaan opiskelijoiden näkemystä uramahdollisuuksista?

Mentorointi avaa urapolkuja ja tuo tietoisuutta eri yrityksistä. Hiljaisessa haussa olevat työpaikat ovat muuten kansainvälisten osaajien ulottumattomissa.