Tunnetko sukusi?

Täti
Vanhemman sisar tai sisarpuoli (tai puolison täti).  Täti-sana voi olla vanha perintösana, mutta se saattaa olla myös lainattu germaanisista tai indoeurooppalaisista kielistä. Lisäksi sen alkuperä voi olla lastenkielessä, sillä siinä on lapselle helppoja äänteitä.

Setä
isän veli tai yleisesti vanhempi miespuolinen sukulainen. Sana on peräisin omaperäisestä sanakerrostumasta, vaikka sukukielissä se voi tarkoittaa myös äidinpuoleista tai muuta miespuolista sukulaista.

Eno
Äidin veli. Eno-sana juontuu sanasta enä, joka tarkoitti ’isoa’. Alun perin sillä viitattiin vanhempaan ja suurempaan sukulaiseen, eikä merkitys ollut yhtä tarkka kuin nykyään.

Serkku
Vanhempien sisarusten lapsi. Serkku on melko nuori sana. Se on muodostettu setä-sanan johdoksesta seukku ja risteytynyt sirkku-sanan kanssa. Ennen tätä käytettiin sanoja kuten nepaa ja orpana.

Leski
Kuolleen puolison jäljelle jäänyt aviopuoliso. Sanan alkuperä on epäselvä. Vaikka joitakin vastineita on lähisukukielissä, sanalle ei ole löydetty yksiselitteistä selitystä.

Käly
Puolison sisar, puolison veljen vaimo tai veljen vaimo. Kälyllä voi olla useita merkityksiä eri yhteyksissä. Sana kuuluu vanhaan perintösanastoon ja on ollut pitkään osa suomalaista kieltä.

Miniä
Pojan vaimo tai tyttären naispuolinen puoliso. Nimitys on hyvin vanha ja sen juuret ulottuvat kantauralin aikakauteen. Miniä on ollut keskeinen osa perhettä sukupolvien jatkumossa.

Lanko
Puolison veli tai sisaren mies. Sana on tullut suomeen germaanisena lainana noin kaksi tuhatta vuotta sitten. Se on tarkoittanut ylipäätään avioliiton kautta tullutta sukulaista.

Vävy
Tyttären aviomies tai pojan miespuolinen puoliso. Vävy on vanha uralilainen sana, joka kuvastaa tyttären puolison tärkeää asemaa perheen jatkamisessa.

Anoppi
Puolison äiti. Anoppi on vanhaa kantauralilaista sanastoa ja kuuluu samaan perheeseen kuin vävy ja miniä.

Appi
Puolison isä. Tämäkin sana on kantauralilaista perua ja vakiintunut tärkeäksi nimitykseksi puolison vanhemmista puhuttaessa.

Kyty
Aviomiehen veli. Kalevalassa kyty kuvataan usein kielteisessä valossa. Se viittaa siihen, kuinka uuden miniän asema aviomiehen perheessä saattoi olla tukala ennen lapsen syntymää.

Nato
Aviomiehen sisar. Kalevalassa natosta puhutaan usein torjuvasti. Nato oli uusiin oloihin joutuneen miniän suhteen epäluuloinen ja jopa vihamielinen hahmo.

Ylkä
Sulhanen. Jos sattuu olemaan runollisella tuulella, sulhasta voi juhlavasti nimittää ylkäksi. Sana on syntynyt alkujaan poikaa tai miestä merkinneestä sanasta.

Äiti-, isä- ja sisarpuoli
Uusperheiden uusi vanhempi. Äitipuoli saattaa tuntua vähättelevältä nimitykseltä, mutta puoli-loppuiset yhdyssanat ovat kuitenkin vanhaa tyyppiä. Ne ovat vakiintunut tapa ilmoittaa, että parillisista asioista toinen puuttuu, esimerkiksi silmäpuolesta on puhuttu kun puuttuu silmä, tai sisarpuolelta puuttuu toinen yhteisistä vanhemmista. Se on siis yleinen ja vakiintunut sananmuodostusmalli, jossa ei ole sinänsä mitään halventavaa.

Bonuslapsi, bonusäiti
Uusperheen jäsenille Ruotsissa keksitty uusi positiivisempi nimitys. Nimitystä käytetään jonkin verran myös Suomessa. Se saattaa tuntua kuitenkin ironiselta, liittyen siihen nähdäänkö asia hyvänä vai huonona.