Pidetään Suomi liikenteessä
Ajelin kesällä paljon Pohjanmaalla. Kuten muuallakin Suomessa, tiestön kuntoon osoitettujen määrärahojen vähyys näkyy. Tiestömme rapautuu.
Kuljetus- ja logistiikka-alaa haastavat nyt muun muassa päästövähennystavoitteet ja
korkeat kustannukset. Toki myönteistäkin on. Eduskunta hyväksyi kesällä SKALin ajaman jakeluvelvoitteen alentamisen, ensivaiheessa alennus on tänä vuonna 7,5 prosentilla.
Muutos vaikutti nopeasti polttonesteiden hintaan. Dieselin keskihinta SKALin hintaseurannan mukaan oli 22.6 2,516 euroa per litra ja 10.8 1,962 euroa per litra. Toki hintaan vaikuttaa muitakin tekijöitä, mutta hinta on reilussa kuukaudessa laskenut noin 50 senttiä per litra.
Mutta nyt on hyvä muistaa perusasioita: tiestön ja infran merkitys koko maan elinvoimalle on valtava. Lähes poikkeuksetta yritysten ykköskriteeri sijoittumispaikkapäätöksissä on saavutettavuus. Tämä voi tarkoittaa eri asioita eri toimialoilla. Toisille raaka-aineiden saatavuutta, toisille asiakkaiden helppoa saavutettavuutta tai vaikkapa lopputuotteiden tehokasta vientiä.
Lähes poikkeuksetta yritysten ykköskriteeri sijoittumispaikkapäätöksissä on saavutettavuus.
Sijoittumispäätöksissä yritykset viittaavat usein logistiikkakustannuksiin, jotka pitävät sisällään monta asiaa, mutta toimiva infra on tärkeä osatekijä. Jo sijaintimme synnyttää meille Suomessa kilpailijamaihin nähden selvän logistisen takamatkan, joka on kyettävä taklaamaan tehokkaasti toimivalla liikennejärjestelmällä.
Suomessa kotimaan tavaraliikenteessä kuljetetaan tavaratonneista maanteillä 90 %. Vaikka rautateihin investoidaan, maanteiden tavaraliikenne on kiistatta keskeisin kuljetusmuotomme ja sen rooli on vain kasvanut.
Tänä kesänä jäätiin maanteiden päällystyskilometreissä kauas siitä tasosta, jolla tiestön pintakunto saataisiin pidettyä edes stabiilissa tilassa, puhumattakaan, että korjausvelkaa vähennettäisiin. Keväällä Väylävirasto arvioi, että tänä vuonna päällystetään vain noin 2300 kilometriä. Tämän jälkeen ovat päällystämisen kustannukset nousseet rajusti, joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia vuositasolla. Jotta korjausvelka ei kasvaisi, tulisi päällystää 4000 km vuosittain. Ensi vuonna päällystysrahoitusta ollaan leikkaamassa liki neljänneksellä tästä vuodesta. Tilannetta voisi kuvata jo hälyttäväksi.
Suomessa liikennejärjestelmän kehittämiseen on kaivattu pitkäjänteisyyttä. Tähän on vastattu laatimalla valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja siinä tunnistettuja pullonkauloja poistamaan väylänpidon investointiohjelma. Keskeisin huoli on nyt suunnitelmien toteutumisessa riittämättömän rahoitustason vuoksi.
Koronapandemia sekä Ukrainan sota ovat ajaneet valtion talouden haastavaan tilanteeseen, mutta tuoneet myös esille, kuinka laajasti yhteiskunta ja elinkeinoelämä ovat riippuvaisia toimivista kuljetuksista ja logistiikasta.
Merkittävät leikkaukset väylänpidosta ovat hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Rahoitusleikkaukset luovat suorastaan ristiriitaisen asetelman pitkänaikavälin suunnitelmien ja kunnianhimoisten liikenteen päästötavoitteiden kanssa.
Hallituksen pitäisi jo nyt budjettiriihessään lisätä määrärahoja, mutta oleellista on myös ensi kevään hallitusneuvottelut, joissa määrärahataso on turvattava.
Suomi on pidettävä liikkeessä ja liikenteessä.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
