Tuulivoimalan vilkkuvalo kertoo elämästä

Simo Rallin allekirjoitus ei ehkä olisi kelvannut pankin papereiden allekirjoitukseksi. Siksi tässäkin jutussa on parempi puhua teuvalaisesta Kari Komsista kuin Simo Rallista. Hän rakennutti kuusi vuotta sitten naapurinsa, maanviljelijä-yrittäjä Jaakko Niemen kanssa oman tuulivoimalan.

– Lapsena kouluun mennessä oli vastatuuli, takaisin tullessa oli vastatuuli. Aina tuuli. Siitä kai tämä ajatus lähti itämään. Tuota tuulta olisi hyödynnettävä, Kari Komsi muistelee.

Kun syöttötariffi eli sähkön takuuhinta tuli voimaan tämän vuosikymmenen alussa, ryhtyi Komsi tekemään alustavia tuulivoimatutkimuksia. Hän kysyi suvun lähes satavuotiailta mammoilta, että onko näillä lakioilla aina tuullut.

– On, mammat sanoivat.

Sen jälkeen Komsi marssi naapurin sikalaan ja kysyi isännältä, että rakennettaisiinko tuulivoimala. Vastausta ei heti tullut, mutta seuraavana päivänä tuli.

– Rakennetaan vaan, Jaakko Niemi vastasi.

Sittemmin Ilmatieteen laitos teki tietokonemallinnuksella hieman tarkempia tutkimuksia kuin Komsi – ja päätyi mammojen kanssa samoihin tuloksiin. Ilmatieteen laitoksen data käsitti tosin vain noin 30 vuotta, mammojen tieto perustui lähes sadan vuoden havaintoihin.

– Paikkansa ovat pitäneet, Komsi toteaa.

Ilman pulinoita

Lupaprosessien alkamisesta valmiiseen pystyssä olevaan voimalaan kului aikaa 2,5 vuotta.

– Lupien hakeminen oli urakka. Ei mahdotonta, mutta urakka kuitenkin. Toinen urakka oli varsinaisen voimalan osto. Niitä ei joka maatalouskaupasta löydy, Komsi huomasi.

2,5 megawatin voimala löytyi lopulta hollantilaiselta perheyhtiöltä. Kaupanteko oli jouhevaa, kun asialla oli molemmin puolin pienet toimijat. Isompien toimijoiden vakiokysymys tahtoi paljolti olla se, että montako laitetaan.

Ennen kaupantekoa kaikki lupaprosessit oli siis saatu päätökseen.

-Ympäristön asukkailta reilun kilometrin säteellä piti saada lupa. Se heltisi, kukaan ei valittanut. Toki oma tupani on lähimpänä voimalaa, noin 500 metrin päässä, Niemi toteaa.

Lupia varten tutkittiin myös mm. mahdolliset välke- ja meluhaitat, vaikutukset linnuille ja nisäkkäille sekä tehtiin luontokartoitus.

Pari huokausta

Rakennusprosessi sai Komsin huokaisemaan vain kaksi kertaa. Ensimmäinen huokaus kuultiin heti allekirjoitustilaisuuden jälkeen pankissa. Komsi kirjoitti nimensä papereihin silmät kiinni. Hurja urakka alkoi hirvittää.

– Juna meni jo, vastasi Niemi, kun Komsi asiaa hänelle murehti.

Se siitä.

Seuraava huokaus kuultiin vähän myöhemmin kantatien varrella. Voimalan 50 metriset lavat olivat saapuneet parkkipaikalle odottamaan kuljetusta asennuspaikalle. Komsi ajoi heti tiedon saatuaan katsomaan saapunutta lastia.

– Mitähän nyt tuli tehtyä, Komsi huokaili katsellessaan valtavia lapoja.

– Maan pinnalla ne näyttivät valtavilta.

Siirtoreitti vaati jonkin verranraivausta, mutta ennen pitkää lavat päätyivät mittasuhteitakin ajatellen oikeille paikoilleen Pettumäkeen.

Voimalan rakentamisen aikaan Teuvalla saattoi vallita normaalia kansainvälisempi meininki. Väkeä oli paikalla Saksasta, Belgiasta, Hollannista ja Ruotsista.

– Kauhajoen ammattikoulusta oli tuulivoima-asentajan ammattitutkintoa suorittavia työharjoittelussa, Komsi toteaa.

Kriisikuntien toivo

– Etelä-Pohjanmaalla on vain noin viisi meidän kaltaista tuulivoiman pienyrittäjää. Teemme yhteistyötä ja vaihdamme tietoja ja kuulumisia. Tuulesta ei tarvitse onneksi kilpailla, Niemi kertoo.

Hän laskee, että koko Suomesta ei taida löytyä yli kymmentä alan yksinyrittäjää.

Komsin ja Niemen tuulivoimala tuottaa sähköä laskennallisesti noin 300 sähkölämmitteisen talouden verran. Sähkönsä he ovat myyneet koko toiminnan ajan Turku Energialle.

– Oli helppo asioida, kun puhelimen toisessa päässä sattui olla toinen eteläpohjalainen, Komsi kehuu.

Miehet uskovat tuulivoiman pelastavan niin kriisikunta Teuvan kuin monen muunkin pienen kunnan talouden.

– Kasvihuoneet ovat Teuvalta kadonneet. Huonekalukauppiaat eivät enää lähde aamuisin myyntireissuille maakuntiin. Jossain vaiheessa on pakko tulla jotain tilalle, Komsi toteaa.

Teuvan kuntaan on tulossa uusi tuulivoimapuisto. Paskoonharjulla on jo kaksi voimalaa pystyssä ja 21 vielä tulossa.

Kunta hyötyy tuulivoimaloista alkuinvestointien lisäksi mm. yritysten liikevaihdosta voimaloiden elinkaaren ajan sekä monista suorista ja kerrannaisista työpaikoista aina voimaloiden pohjarakentamisesta huoltoon asti.

– Tuulivoima todennäköisesti pelastaa Teuvan kunnan. Vilkkuvat valot kertovat elämästä, Komsi toteaa.

Tuulisella säällä 100 metriä korkealla olevan voimalan huippu heiluu 75 cm suuntaansa.

Siivekkäät säästyneet

Alkuaikojen tapaan miesten katse ei enää jatkuvasti eksy oman myllyn suuntaan. Viime vuoden ensimmäinen voimalakäynti osui Komsin kohdalle vasta joulukuussa. Silloinkin kyseessä oli voimalan esittely.

– Ensimmäisenä vuonna piti polkea joka aamu mäkeen kattomaan, ja todeta, että eihän täällä mitään tapahdu, Komsi nauraa.

– Kännykästä näkee voimalan toiminnan reaaliaikaisesti tai toiminnan vuosien takaa. Monien muiden yksittäisten tietojen lisäksi mm. tuulen voimakkuuden pystyy tarkistamaan jopa tunnin tarkkuudella, senkin vuosia taaksepäin.

Komsi vilkaisee kännykkäänsä ja toteaa voimalan käytettävyyden olleen tänä vuonna 99,16 prosenttia. Häiriöitä on tuotannossa ollut erittäin vähän.

Tuottavimmat tuulivoiman kuukaudet ovat joulukuusta maaliskuuhun.

– Kuuden kuukauden aikana, syksystä maaliskuuhun, mylly tuottaa liki 70 prosenttia vuotuisesta sähköntuotannostaan, Niemi laskee.

Huoltomiehet käyvät tuulivoimalassa kolmen kuukauden välein. Isompi huolto tehdään kerran vuodessa.

Eikä ole Pettumäen tuulivoimalan siivet vielä tähän päivään mennessä elävien siivekkäiden siipiä kohdanneet. Ympäristöstä ei ole löytynyt kuolleita eläimiä.

– Ei, vaikka lähistöllä tiedetään olevan ainakin yksi lepakkoyhdyskunta, Niemi toteaa.

Tuulivoimalan rakentaminen ei ole vielä tähän päivään mennessä päässyt miehiä kaduttamaan.