Ennen kun ehdit eteistä pidemmälle
Upean kesän jälkeen on aika kömpiä takaisin sisätilojen lämpöön. Tässä vaiheessa tuleekin usein arvioineeksi asumustaan uusin silmin. Miltä oma koti näyttää, kun ulko-ovesta astutaan sisään? Aiheuttaako näkymä ärsytyksen, ilahduksen vai järkytyksen?
Mikäli näkymässä on kasa kenkiä tai vastapäätä ankea vessan ovi niin suosittelen toimimaan! Maalaa vaikka seinä mielenkiintoisen väriseksi …tai se vessan ovi. Jokaisessa asunnossa eteinen on paikka, joka johdattaa tulijan tyylillään ja väreillään pidemmälle asunnon sisään. Voitaisiin puhua jopa eräänlaisesta oman asunnon käyntikortista.
Katseen vangitsijana voi toimia taulu, valaisin, matto, verho tai pelkästään mielenkiintoinen seinäpinta. Esimerkiksi kuviollinen tapetti on parhaimmillaan juuri eteisessä, koska se ikään kuin tervehtii vastaantulijaa. Eteinen on myös täysin ikkunaton tila, joten kuviollinen tapetti ei haittaa verhojenkaan valintaa.
Eteisen ISOIN ongelma on usein säilytystilojen puute. Nykyisen kenkien-kuluttamis-mittapuun mukaan panostaisin erityisesti siihen, että niille löytyy järkevä paikka. Itse pistin tämän asian ruotuun, kun meillä oli aikoinaan vesivahinko. Tämä oli sellainen ”hyvä vahinko”, jolloin säilytysratkaisut tuli ajatelleeksi uudelleen. Jokaisen kaapin alle tuli ulos vedettävä etusarjallinen lankakorilaatikko, johon kengät on helppo potkaista. Kosteuskaan ei haittaa, koska alla on pelkkä lattiatila ja ilma kiertää. Kaikkien meidän perisynti -laiskuus- määrittääkin omaa tapaani suhtautua kenkien säilytykseen.
Matto ja tilan valaistus ovat myös toiminnallisuuden kannalta tärkeitä valintoja eteiseen. Hyvä matto pysyy paikoillaan ja siitä voi ravata yli kuraisillakin kengillä. Paras valinta ei ole se halvin -satsaa mattoon- viiden sijasta tarvitset yhden ja säästät aikaa, hermoja ja rahaa!
Valaistuksen avulla luot tilaan eri tyylisiä tunnelmia nappia painamalla. Korkeaa, pientä tilaa voi madaltaa upealla roikkuvalla valaisimella, joka toimii myös silmänilona. Matalassa tilassa paras ratkaisu on plafondi, mieluusti useampi pieni hyvällä valolähteellä kuin yksi piste keskellä kattoa. Vähintään kaksi valaisuvaihtoehtoa tai himmennin toimivat parhaiten. Olen ratkaissut valaisinongelmaa myös pelkillä seinävalaisimilla, joka antaa pehmeämmän tunnelman. Seinävalaisimilla luot rytmiä tilaan ja varsinkin kapeissa eteisissä seinän ”huuhteleminen” valolla saa aikaan illuusion, että tila onkin suurempi. Valokeilat ovat jo itsessään tilataideteos!
Minusta on virkistävää saapua asuntoon, jossa eteinen toivottaa tervetulleeksi jollakin persoonallisella ratkaisulla. Herää mielenkiinto siitä, mitä nurkan takaa mahtaakaan löytyä. Toki persoonallisuuden viljelemisessäkin on rajansa. Hauskat yksityiskohdat ovat mehevä mauste, mutta joka nurkkaa niihin ei kannata hukuttaa.
Kerran ratkaisin tylyn vastapäisen seinän ongelman metsäisellä tapetilla, joka tuo ulottuvuutta tilaan. Sen lisäksi seinään tehtiin pyöreä aukko portaikkoon, joka antoi avaruutta aukon molemmin puolin. Tematiikka toimii; metsätapetin aukon kautta näkyy portaikon puinen takaseinä ja siinä on vanhasta oksasta tehty ”tilataideteos”. On sympaattista astua sisään auringonvalon siivittämän metsämaiseman läpi, eikö vain?
Armi Ahovaara,
bloggaaja
