30 ämpäriä päivässä

Thaimaasta Suomeen lennätettyjen poimijoiden päivä- ja kausisaaliit ovat uskomattoman kuuloisia, mutta paljon niille ei kalpene vaasalaisen Arto Niinikosken keräyssaldo.

– Kolme vuotta sitten keräsin 1900 kiloa. Viime vuonna oli töitä sen verran hyvin, että en kerennyt metsässä käymään, kuin sen verran vain, että hain 900 kiloa.

– Tänä vuonna ostoaikaa pidennettiin, kun kerääjiä ei ollut. Itse pääsin 1400 kiloon tänä vuonna.

Niinikoski on koulutukseltaan suurtalous- ja ravintolakokki, ja kerää marjoja sen mukaan, miten työrintamaalla aina loppukesästä ja alkusyksystä menee. Kun hän metsään lähtee, ei siellä paljon kahvihetkiä nautiskella, vaan silloin täytetään ämpäreitä.

– Kaksi viikkoa sitten minulla oli yksi päivä, jolloin keräsin 148 kiloa. Mutta kun kävin Reisjärvellä viikko sen jälkeen, keräsin kahdessa päivässä 297,6 kiloa.

Viisi kiloa marjoja on aika tarkalleen 10 litraa, eli parhaimmillaan Niinikoski kerää päivässä 30 ämpäriä marjaa.

– Pyrin lähtemään niin, että olisin 7.30-8. Aina kun käy autolla tyhjentämässä ämpärit niin otan mehua, kahvia ja vähän leipää. Aika usein kerään iltaseitsemään tai iltakahdeksaan asti

Metsään varustautuneena

Kun koko päivän viettää metsässä keräämässä marjoja, pitää mukana olla sopivanlainen varustus ja vähän hätätarvikkeitakin lähellä.

– Mulla on varrelliset Viikinki-kumisaappaat, koska ne kestävät vaelluskäyttöä ja niissä on hyvä pito. Vaatetuksena pidän yleensä verkkareita tai ulkoiluhousuja, t-paidan ja lippalakin, syksyllä myös ulkohousut ja verkkaripaita ja pakkasella ohuet hanskat.

Kerätessä ylävartalo lämpenee, eikä sille tule kylmä. Jos aamulla on pakkasta, pitää olla pitkähihainen paita.

Yksi kaikille tuttu aika viheliäs metsäneläin on joka puolelle kiinnittyvä hirvikärpänen.

– On monenlaisia suojauskeinoja, kuten kaksipuolinen teippi niskassa tai hirvikärpäshattu. Parasta on mennä marjaan pakkasaamuna, kun hirvikärpäset ovat kohmeessa.

Joskus hirvikärpäsiä on yksinkertaisesti liikaa, eikä keräämisisestä tule mitään.

– Jos niitä on paljon, ei sellaisessa alueessa pysty olemaan. On pakko lähteä pois. Ei siinä mitään, jos niitä on 5-10, mutta kun niitä on 50-100, tulee pakokauhu, Niinikoski muistelee.

Maa-ampiaisten hyökkäys

Niinikoski on törmännyt tai nähnyt keruureisuillaan hirven ja peuran, mutta susiin tai karhuihin hän ei ole koskaan törmännyt.

– Joskus kun teeri tai metso lähtee vierestä, niin hiljaisessa metsässä ääni on niin kova, että väkisin säikähtää.

Huomattavasti huonommin Niinikoskelle oli käydä hänen törmättyään vihaiseen maa-ampiaispesään Kaksi vuotta takaperin Vaasan Pilvilammen alueella.

– Ampiaiset pistivät neljään eri kertaan, ja jouduin soittamaan ambulanssin, kun mua alkoi pyörryttämään. Olin ottanut kyypakkauksen heti pistojen jälkeen, mutta pistoja oli liian paljon. Alaselässä oli 14 pistoa, mikä on jo hengenvaarallinen myrkytys. Sain 80 milligrammassa histamiinia ja tunnin makoilin siinä ambulanssissa, kunnes olo helpotti

Niinikoskella on pari hyvää ohjetta maa-ampiaisten varalle.

– Kun kuulet pörinää ja niitä rupeaa tulemaan paljon, niin silloin kannattaa lähteä ja nopeasti ja jättää vaikka marjaämpärit siihen. Ne voi hakea illalla pois, kun se pesä on rauhoittunut.

Niinikoskella on myös kyypakkaus aina autossa lähellä mukana.

– Aina jos on yhden paketin joutunut käyttämään ja päässyt kotiin, niin seuraavana päivänä käyn kyllä apteekista heti ostamaan uuden.

Keräyssaalis marjateollisuudelle

Tänä vuonna thaimaalaisia poimijoita ei Suomeen ehtinyt aiempia vuosien tapaan. Se nosti heti teollisuuden ostaman marjakilon hintaa.

– Marjan kilohinta on noussut 50 prosenttia. Aiemmin hinta oli 70-90 senttiä kilolta, nyt se on 1,40 euroa. Jos halutaan enemmän suomalaisia kerääjiä, hinnan pitäisi olla 1,50-1,60 euroa kilo.

Puolukasta otetaan alkusyksystä pektiiniä, ja loppusyksyn kypsä puolukka menee mehuun ja jalostuskäyttöön. Teollisuus varastoi edellisvuoden marjoja pakkaseen, jotta tuotteet ovat taattuja seuraavalle vuodelle.

– Jos kilohinta ei ole kohdillaan, ei kannata lähteä keräämään. Myyn 90% puolukoista Riitan Herkulle teollisuuden käyttöön. Mustikat myyn 100% yksityisesti, koska yksityiset maksavat paremman hinnan, nykyään 30-35 euroa mustikkaämpäristä roskineen.

Niinikoski muistuttaa, että kerätyistä marjarahoista pitää muistaa vähentää kulut.

– Raha ratkaisee. Jos kilohinta ei ole kohdillaan, ei kannata lähteä keräämään. Polttoaineisiin kuluu yllättävän paljon, jos marjojen perässä pitää ajella ympäriinsä.