Kana oppii – ja toimii kuin junan vessa
Kanojen on opittava nopeasti, sillä luonto ei ole aina antanut niille toista mahdollisuutta.
Naksutin eli klikkeri, se toimii kanojen kohdalla erittäin hyvin.
– Tuo naksuttava merkkiääni kertoo kanalle milloin se on toiminut oikein. Siitä se tietää saavansa palkinnon, jyväskyläläinen ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja Iina Valkeajärvi sanoo.
Saaliseläiminä kanojen on ollut pakko oppia nopeasti, sillä toista mahdollisuutta luonto ei ole niille aina antanut.
Lue myös
Kanalla ei ole miellyttämisen halua
Kanat ovat Valkeajärven mukaan ”hirvittävän oppivaisia”.
– Ne oivaltavat nopeasti, mutta niiden variointikyky ei ole koiran tasoa. Opittuaan ne toimivat kyllä kuin junan vessa, Valkeajärvi nauraa.
Kouluttajan pitää hänen mukaansa ottaa huomioon tuo kanan puutteellinen variointikyky.
– Koirat käyvät sosiaalista vuorovaikutusta ihmisen kanssa. Koirat tulevat aina puolitiehen vastaan. Kanat taas eivät ole ihmiselle mitään velkaa. Niillä ei ole sosiaalista miellyttämisen halua, eikä halua onnistua, Valkeajärvi analysoi.
Hän sanoo monen koirankouluttajan harjoittelevan kanojen kanssa. Tuolloin kouluttajan tekninen osaaminen kasvaa.
Luonne-eroja jopa samassa poikueessa
Valkeajärvi sanoo kanoissa olevan suuria yksilöllisiä eroja.
– Jopa samassa poikueessa on yksilöiden välillä isoja luonne-eroja.
Vaikka monet eläimet on siedätettävissä käsittelyyn, myös kana, koulutettaessa mikään eläin ei saa tuntea ahdistusta.
– Eläinkouluttajaopinnoissa painotetaan eläimen hyvinvoinnin ymmärtämistä ja tunnistamista. On rakennettava vahva pohja eläimen käyttäytymisen muuttamiselle. Se tarkoittaa sitä, että on ymmärrettävä käytännössä, minkälainen eläin on terve eläin, Valkeajärvi sanoo.
Jos eläintä pelottaa tai sille aiheutetaan tahattomasti pelkoa, hidastaa se myös oppimista.
– Kaikkein oppivaisin on luottavainen, terve ja hyvinvoiva eläin.
Vihainen kukko
Eläintenkouluttaja Iina Valkeajärven mukaan sosiaalisen median palstoilla käydään toisinaan keskustelua vihaisista kukoista.
– On lähdettävä liikkeelle ajatuksesta mikä on eläimen lajityypillistä käyttäytymistä, Valkeajärvi sanoo.
Kukon tehtävä on puolustaa kanoja ja tipuja. Vihaisuus voi olla osa lajityypillistä käytöstä, ja Valkeajärven mukaan aggressivisuutta on haastava, ellei mahdotonta, kouluttaa pois. Jos kukko kokee suurta tarvetta puolustautua epäluuloisuuttaan, tulisi sen luottamusta ihmisiin ja tilanteisiin kasvattaa kouluttamalla.
– Esimerkiksi sylissäpitämisen pohja-ajatuksena on lannistaa kukko. Se ei kuitenkaan poista varsinaista käyttäytymisen syytä. Lopulta on yksilöllistä kuinka ne siihen reagoivat.
Valkeajärven tiedon mukaan tutkittua tietoa kukkojen vihaisuudesta ei ole, mutta hän on huomannut taipumuksen periytyvän sukulinjoittain.
-Lisäksi jotkut rodut ovat luonteeltaan säyseämpiä.
Yleisesti Valkeajärvi toivoo, että lisääntyneen kanaharrastuksen myötä ihmiset ymmärtäisivät vastuunsa hankkimistaan eläimistä.
– Kynnys kanojen ottamiseen on madaltunut. Kesäkanat ovat kivoja, mutta mihin ne syksyllä laitetaan? Ne ovat eläviä eläimiä ja elävät yli 10 vuotta. Niille pitäisi löytyä talveksikin koti, Valkeajärvi lisää.
