Aitoja kaukomuuttoja tehdään harvakseltaan
Vuosittain Suomessa tehdään noin 900 000 muuttoa. Kuntaraja ylitetään niistä vain noin kolmasosassa. Miten muuttoliike on kehittynyt koronan aikana?
Valtaosa muutoista tapahtuu oman kunnan sisällä. Ja jos kuntaraja ylitetään, pysytään silloinkin yleensä vähintään saman kaupunkiseudun tai saman toiminnallisen alueen sisällä. Juuri nyt muuttoliike on pienessä murroksessa koronan myötä.
– Syy muuttoon liittyy useimmiten asumiseen, asuin- tai elinympäristön vaihdokseen tai elämänvaiheeseen, johtava asiantuntija Timo Aro sanoo.
– Niin sanottuja aitoja kaukomuuttoja, joissa koko päivittäinen elinpiiri muuttuu, tapahtuu kohtuullisen vähän.
Muutot ovat erilaisia
Lähi- ja kaukomuutot ovat Timo Aron mukaan eri asioita.
– Lähimuutossa syyt löytyvät asumisesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista, esimerkiksi asuin- ja elinympäristön palveluista.
– Kaukomuuton tärkeimmät syyt liittyvät työhön, työmahdollisuuksiin, koulutustarjontaan tai muihin henkilökohtaisiin syihin. Ikäihmiset saattavat muuttaa lähelle omaa kotiseutua, sinne minne tunnesiteet ovat vahvat, Aro lisää.
Erillisenä ryhmänä Aro mainitsee myös elämäntapamuuttajat.
– Silloin asumisen muoto halutaan muuttaa kokonaan toiseksi.
Muuttoliike muutoksessa korona-aikana
Aro kertoo suurten mökki- ja matkailukuntien saaneen muuttajia korona-aikana.
– Jonkinlainen piikki tämä aika on ollut.
– Monen maaseutumaisen kunnan muuttotappiot ovat pienentyneet, ja on myös kuntia, jotka ovat päässeet plussalle aikaisemman miinuksen sijaan, Aro sanoo.
Hyvät palvelut, toimivat tietoliikenneyhteydet ja normaalia parempi palveluvarustus vastaavan kokoisiin kuntiin nähden ovat houkutelleet muuttajia.
– Silti edelleen lähes 90 prosenttia muutoista suuntautuu kaupunkimaisiin tai taajaan asuttuihin kuntiin. Vain yksi muutto kymmenestä kohdistuu maaseutumaiseen kuntaan, Aro lisää.
Lue myös
Jo hyötyneet jatkavat
Aro uskoo korona-ajasta jäävän jonkinlaisia jälkiä myös muuttoliikkeeseen.
– Suuret mökkikunnat tai matkailu- ja vapaa-ajan kunnat, jotka ovat tähänkin asti hyötyneet tulevat olemaan kiinnostavia ja houkuttavia myös jatkossa.
– Tällaisia kuntia on ympäri Suomen.
Aro uskoo, että suurin muuttoliike suuntautuu silti jatkossakin edelleen suurimpiin kaupunkeihin ja niitten ympärillä oleville kehysalueille eli maakuntakeskuksiin ja niitten lähelle.
Muuttoliike on hyvä mittari
Muuttoliike seuraa herkästi taloudellisia suhdanteita. Kun ihmiset tekevät asumiseen ja asuinpaikkaan liittyviä valintoja, tapahtuvat muutokset yleensä pitkällä aikavälillä.
-Muuttoliike on hyvä ja herkkä mittari kertomaan alue- ja väestökehityksessä tapahtuvista muutoksista, johtava asiantuntija Timo Aro
-Yleensä muutokset tapahtuvat yksittäisen alueen sisällä, iso kuva ei ole juurikaan muuttunut koko 2000-luvun aikana.
Aro sanoo finanssikriisin, vuosina 2008 – 2009, saaneen aikaan pienen käännekohdan.
-Tuolloin liikkuvuuden suunnissa oli havaittavissa pieniä muutoksia.
Positiiviseksi asiaksi korona-ajasta Aro mainitsee lisääntyvän kiinnostuksen monia tyhjillään olevia asuntoja kohtaan.
-Kun ihmiset panostavat entistä enemmän vapaa-aikaan, tulee monesta hyvällä paikalla olevasta asunnosta aikaisempaa houkuttelevampi vaihtoehto.
Aron havainnot maakuntakeskusten muuuttoliikkeistä
- ”Seinäjoki on pitkään ollut muuttovoittoinen ja voimakkaasti kasvava. Myös korona-aikana se on pystynyt pitämään vetovoimansa. Sen kääntöpuolena muu maakunta, Ilmajokea ja Lapuaa lukuun ottamatta, on menettänyt asukkaita. Seinäjoki saa voimakasta muuttovoittoa maakunnan sisältä.”
- ”Vaasa on kärsinyt korona-aikana isoja muuttotappioita, suurimpia pääkaupunkiseudun jälkeen. Muuttotappiot ovat tulleet nimenomaan maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Toisaalta Vaasan pienet ympäristökunnat ovat pärjänneet tässä ajassa hyvin.”
