Pitkän elinkaaren koti
Elina ja Mikko Rantalahdella on nyt unelmien koti Lappajärven rannalla. Vimpeliläinen massiivipuukoti suunniteltiin kestämään aikaa, elämänvaiheita ja vaikka siirron toiselle paikkakunnalle.
Elina ja Mikko Rantalahden koti sijaitsee nyt Lappajärven rannalla. He halusivat kuusihenkiselle perheelleen ekologisen ja kompaktin kodin, jossa voi laskeutua kiireisestä arjesta järvenrantaidyllin lepoon ja rauhaan. Sitä he eivät osanneet aavistaa, miten paljon arkkitehti voi saada maisemasta irti.
Kodin järven puoleiset seinät ovat upeaa ikkunanäyttämöä. Jokainen näkymä on tarkkaan mietitty. “Kuin tauluja”, olivat Rantalahdet ihastelleet Matti Kuittisen suunnitteleman talon ikkunoita Lohjan Asuntomessuilla.
Heidän kotinsa ensimmäiseen maisematauluun törmää ulko-ovella, jonka ikkunasta katse kantaa talon poikki järvelle. Järven näkee jopa peilipinnoitteesta keittiön työtason takana.
Lamellihirttä ja CLT:tä
Levollisen tunnelman sinetöivät lämpimät puupinnat.
– Halusimme muovittoman, hengittävän rakenteen, massiivipuutalon raikkaan sisäilman ja paikallisen materiaalitoimittajan, Elina sanoo.
Koska valinta kahden alajärveläisen tehtaan välillä oli vaikea, he valitsivat molemmat. Ulkoseinät ovat Finnlamellin lamellihirttä; väliseinät ja katto HOISKO CLT:n massiivipuuelementtiä.
Sisustus on minimaalinen ja kodikas. Tavaraa karsittiin reilulla kädellä ennen muuttoa. Kalusteissa on hyödynnetty kaunista massiivipuulevyä, jota jäi CLT-elementtien oviaukoista.
Moduulit mahdollistavat siirron
Tarvittaessa talon saa palasteltua neljään osaan ja siirrettyä toiseen paikkaan.
– Jos työ vie joskus muualle, kodin voi ottaa mukaan. Tulevaisuutta ja aluetta ajatellen siirrettävyys turvaa myös jälleenmyyntiarvon, Mikko sanoo.
Kaksi keskimmäistä moduulia muodostavat avonaisen keittiö–oleskelutilan. Reunimmaisissa ovat makuu- ja vaatehuoneet.
– Siirrettäessä hirret katkaistaan moduulien välistä. CLT-väliseinät varmistavat siirron vaatiman jäykkyyden. Lisäkustannuksia tulikin lähinnä kahdesta ylimääräisestä CLT-elementistä. Vähän värkkäämistä oli moduulikohtaisesti tehdyissä lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja sähkövedoissa, Mikko sanoo.
Monet siirtämistä helpottavat ratkaisut, esimerkiksi ruuvipaaluperustus, olivat myös budjetille ystävällisiä. Johdotukset kulkevat näppärästi elementtien välissä. Keittiö ja märkätilat ovat vastakkain, joten putkivetoja on vain yhdellä seinällä.
Elämä muuttuu, talo toimii
Kodin 140 neliötä on suunniteltu palvelemaan monia käyttötarkoituksia muuttuvien tarpeiden mukaan. Nyt touhua, tohinaa ja liikuntavarusteita piisaa. Kymmenen vuoden päästä on jo eri vaihe, sillä lasten ikähaitari on 9–17 vuotta.
”Emme halunneet valtavaa neliömäärää vaan niin pienen talon kuin tälle porukalle oli järkevä tehdä.”
Jokaisella ei ole omaa huonetta, mutta sisaruksen kanssa jaettavassa huoneessa oma, osittaisen väliseinän rajaama soppi. Tarvittaessa tilan voi jakaa väliverholla.
rillinen saunatupa tarjoaa paitsi kesämökin kotipihassa, myös lisätilan, joka toimii niin vierashuoneena, työtilana kuin ehkä joskus itsenäistyvän nuoren omana pesänäkin.
Kokonaisuuden täydentävät etupihalle rakennettavat autotalli ja laiturimainen sisääntulo. Kaikilla kolmella rakennuksella on eri sävy ja kattokaltevuus.
– Silmän pitää levätä myös järveltä taloa katsottaessa.
Siirrettävyys on keino turvata pientalon arvo
Siirrettävyys on tuttua julkisista väistötiloista, mutta omakotirakentamisessa sitä ei hyödynnetä. Tilaelementtien aikakaudella siirrettävyyden toteuttaminen ei ole arkkitehti Matti Kuittisen mukaan vaikeaa. Selväpiirteinen pientalo on helppo suunnitella siirrettäväksi.
– Tietoisuuden lisääminen ja hyvät esimerkit ovat tärkeitä, sillä juuri tällaista rakentamista Suomessa tarvitaan. Siksi innostuin Rantalahtien yhteydenotosta. On edistyksellistä, että omakotitaloa suunnitteleva pohtii talon arvoa ja käyttöä pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Kuittinen on Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori, jonka kädenjälki näkyy niin uudessa rakentamislaissa kuin kansainvälisessä rakentamisen ilmasto- ja ympäristöhaasteita ratkovassa työssä. Rakennusten kiertotaloudessa Suomi on hänen mukaansa EU-maista jälkijunassa.
– Noin 80 prosenttia Suomen kansallisesta varallisuudesta on kiinni rakennuksissa, yksityistalouksien osalta pientaloissa. On alueita, joilla pientalojen hinnat romahtavat ja taloja jää tyhjilleen. Tutkijat miettivät sitä, miten pientalojen elinkaarta voidaan lisätä. Siirrettävyys on yksi keskeinen, kestävän kehityksen mukainen ratkaisu.
Itsekin siirrettävässä talossa asuvan Kuittisen viesti on, että talosta kannattaa tehdä siirrettävä ja muunneltava. Sillä turvaa varallisuutta ja vaihtoehtoja pitkälle tulevaisuuteen.
