Elämää ja työtä unelmatilanteessa
Kaikki työ näyttää kevyeltä, kun on ammattitaitoa. Toiskalaiset kuvaavat tekevänsä raskasta työtä ilolla.
Perhekoti Toiskan ”vanhaisäntä” Keijo Viertomalle taide, kulttuuri ja luonto ovat tärkeitä. Tuon voimaannuttavan elämäntavan mukaan eletään myös perhekodin arkea. Niistä, mistä voimaannutaan itse, tarjotaan myös muille.
– Toiska on seitsenpaikkainen laitosluvilla toimiva lastensuojeluyksikkö. Neljä paikkaa on lisäksi täällä asuneiden jälkihuollolle, Viertoma sanoo.
Jälkihuolto varmistaa sen, että Toiskasta ei ole pakko lähteä 18 vuotta täytettyään.
Viertoma laskee, että siitä lähtien, kun Toiska on perustettu, heillä on asunut, vuodesta 1992 alkaen, noin 70 lasta.
– Nuorimmat ovat tulleet 12-vuotiaina ja ovat asuneet meillä keskimäärin 6-7 vuotta. 15-vuotiaina tulleet ovat Toiskassa keskimäärin 3-4 vuotta.
Lue myös
Paikat tekijöidensä näköisiä
Ilmajokelainen Toiska toimii yrittäjä Tiina Tuomisen kotitilalla.
– Tilaa on rakennettu pitkään niin, että kasvu voi jatkua. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2019, hän sanoo.
Tuolloin vastuun ottanut Kalle Reinikka kertoo, että pitkän linjan investoinnit on tehty yhteistä hyvinvointia ajatellen ja siten, että lapset viihtyvät. Rakentamisen johtolankana on ollut yhteisöllisten kasvunpaikkojen luominen.
– Elän ja teen itse töitä unelmatilanteessa, mutta on erittäin tärkeää, että myös työtä tekevästä tiimistä pidetään huolta, Viertoma lisää.
Avopalvelu- ja hevosvastaava Teea Ekola lisää työtiimin kohtaavan työssä paljon haasteita ja erilaisia tunnetiloja.
– Silloin porukan pitää olla sinut niin itsensä kuin työnsä kanssa.
Lähtökohta Toiskassa on siinä, annetaanko nuorille oikeita neuvoja siitä, kuinka toimia elämässä vai luodaanko heille oppimisen mahdollisuudet.
– Nykymaailmassa nuoret joutuvat tekemään jatkuvasti ratkaisuja.
Vuonna 2022 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 36 996 lasta.
Eläimet mukana työnteossa
Toiskan päivätoiminnassa käy sekä kehitysvammaisia että mielenterveyskuntoutujia. Asiakassuunnitelmat tehdään vankan ammatillisuuden kautta.
– Esimerkiksi hevosten avulla voidaan voittaa pelkotiloja, Tuominen sanoo.
Ekola on huomannut koronan jälkeen ahdistuksen nuorten parissa kasvaneen.
– Myös sosiaalisia tunnetaitoja voidaan harjoittaa hevosten kanssa, samoin kielenkäytöllisiä haasteita, hän lisää.
Mitä on perhehoito ja laitossijoitus?
Perhehoito: Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.
Ammatillinen perhehoito: Yksityiset ammatilliset perhekodit tarvitsevat toiminnalleen aluehallintoviraston luvan.
Laitossijoitus: Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit.
Muut: Ennen kaikkea sijoituksia, joissa on yli 18-vuotiaitia nuoria. Nuori esimerkiksi harjoittelee omassa asunnossa asumista. Ovat ennen kaikkea täysi-ikäistyvien sijoituksia.
Maailma on nyt tällainen
Kolmisenkymmentä vuotta toiminnassa olleessa Toiskassa on huomattu yhteiskunnan muutokset.
– Moniongelmaisuudet heijastuvat myös lastensuojelutyöhön. Ongelmat ovat nykyään suurempia, syvempiä ja pitkäkestoisimpia kuin menneinä vuosikymmeninä, Keijo Viertoma
Maailman aukeamisen myötä kaikkea on tarjolla koko ajan. Viertoma harmittelee myös vanhempien osaamattomuuden lisääntymistä ja jaksamisen vähentymistä.
– Maailma on nyt tällainen, mutta tässäkin ajassa pitäisi osata kasvattaa.
Perhekoti Toiska oli aikanaan alueen toinen luvan saanut yrittäjä. Nyt toimijoita on kymmeniä.
Työntekijöitä Toiskassa on 15 vakituista. Aikuinen on aina paikalla, takaamassa myös yön turvaa.
– Myös meille itsellemme on etu, että asumme tässä samassa pihapiirissä, Viertoma, Tuominen ja Reinikka toteavat.
Kaikki ei sovi kaikille
Jos ei sovi kaikille lapsille sama lastensuojelun muoto, se ei sovi myöskään kaikille alan ammattilaisille.
– Eri lastensuojelun muodot luovat myös välittäville ammattilaisille lisää mahdollisuuksia, THL:n erityisasiantuntija Martta Forsell
Perhesijoitusten määrät ovat viime vuosina pysyneet ennallaan tai kasvaneet maltillisesti. Suuria dramaattisia muutoksia ei ole tapahtunut.
– Perhesijoitusvuorokausien määrä on samoin kasvanut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana.
Perhesijoituksissa korostuvat nyt enemmän sijaisperheet ja niin sanottujen ammatillisten perhekotien suhteellinen osuus on pienentynyt.
– Sijoitusvuorokausia meillä on noin 5 miljoonaa vuodessa. Niistä 7 prosenttia on ammatillisissa perhekodeissa. Laitossijoitusvuorokausien osuus on 39 prosenttia, Forsell laskee.
Koska lasten ja nuorten tilanteet ovat hyvin erilaisia, Forsell pitää hyvänä, että erilaisia vaihtoehtoja lastensuojelussa on tarjolla.
– Meillä lastensuojelulaitokset ovat pieniä yksiköitä, kymmeniä lapsia niissä ei ole. Ammatilliset perhekodit ovat niitä pienempiä ja sijoitusperheet vielä niitäkin pienempiä.
Koko tunteiden kirjo läsnä
Ammatillinen perhehoito on laitosmuodon ja perinteisen sijaisperheen välimuoto.
– Se, asuvatko hoitavat aikuiset samassa osoitteessa lasten kanssa määrittelee, onko kyseessä perhehoito vai laitosluvilla toimiva hoito, Ammatillisten perhekotien liiton puheenjohtaja Marja Keisanen
Hän lisää, että ammatillisuus tarkoittaa toiminnan olevan luvanvaraista. Myös kelpoisuudet ovat tuolloin vaaditut ja toiminta on valvottua.
– Kun hoitavat aikuiset asuvat samassa osoitteessa, on koko tunteiden kirjo koko ajan läsnä. Näin ei ole perhekodissa työssäkäyvien kohdalla.
Termeistä Keisanen haluaa erottaa vielä sijaisperheet, joina voi toimia niin sanotut tavalliset, kodin ulkopuolella työssä käyvät perheet.
Ammatillisten perhekotien liitto tekee koulutuksellista työtä. Jäseninä heillä on noin 70 perhekotia.
