Valjasseppä on harvinainen käsityön ammattilainen
Alajärveläisen valjasseppä Elina Teirikangas-Isoniemen olohuoneessa seisoo erikoinen puuhevonen. Keinuvia jalkoja ei näy, ja turvan paikkeilla on saranat.
Käyttötarkoitus selviää, kun Elina istuu hevosen selkään, kiristää nahkakappaleet “korvien” väliin ja ryhtyy ompelemaan. Tekeillä on aisaremmi.
– Tässä saa työhön hyvän asennon, hän esittelee.
Elina ompelee käsin suuren osan töistään. Lujuus on tärkeää hevosvarusteissa, ja käsin tehty satulasepänommel on konesaumaa kestävämpi. Hän on tarkka myös materiaaleista ja kelpuuttaa paksumpiin töihin vain tietyn valmistajan kasviparkitun nahan.
Yrittäjyys on Elinalle sivutoimi. Ammatti on niin harvinainen, että vastaavia käsityöläisiä saa etsiä maakunnasta haravan kanssa.
Hevosvarusteiden ohella hän valmistaa tilaustöinä lähes kaikkea, mitä nahasta voi tehdä. Pohjanmaalla kun ollaan, helakoristeiset koiranpannat ja suitset ovat verkkokaupan suosikkituotteita.
Toinen puoli työtä on hevosvarusteiden korjaus sekä satuloiden tarkistukset ja toppaukset. Satulansovittajana hän tarjoaa ammattiapua satuloiden sopivuuden selvittämisessä.
Moniportainen koulutus
Ammatissa yhdistyvät Elinan kaksi intohimoa: jo kotoa peritty käsillä tekeminen ja hevosharrastus. Polku ammattiin kulki kolmen tutkinnon ja kuuden vuoden monimuoto-opintojen kautta.
– Hevostalouden perustutkinnosta pääsi jatkamaan hevosvarusteiden valmistuksen ja korjauksen tutkintoon ja siitä edelleen valjassepäksi.
Hän on Satulasepät ry:n hyväksymä ammatinharjoittaja. Se kertoo sitoutumisesta tarkkoihin eettisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin.
– Hevosvarusteissa on aina kyse sekä hevosen että ihmisen turvallisuudesta ja eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Varusteiden pitää olla oikeanlaiset ja materiaalien laadukkaita ja kestäviä, hän painottaa.
Satula on hevoselle kuin lenkkari juoksijalle. Sen pitää sopia, ettei se kipeytä hevosta.
Moni teettääkin varusteita käsityönä kestävyyden ja laadun, mutta toki myös kauneuden ja yksilöllisyyden takia. Käsityötä arvostetaan ja sitä hankitaan myös lahjaksi. Valjassepältä varusteet tulevat mittojen mukaan ja höystettynä halutuilla koristeilla. Väreissäkin riittää valinnan varaa.
Valjasseppä pelastaa myös, jos hevonen on niin suuri tai pieni, ettei varusteita kaupasta löydy.
Työhevosperinne työllistää
Suurimmaksi asiakaskunnaksi ovat nousseet työhevosharrastajat, jotka vaalivat suomenhevosen perinteistä käyttöä. Työhevosten varusteita ostetaan valjassepältä uutena, mutta Elinan pajaan tulee myös entisöitäväksi kirppareilta ja navetan vinteiltä löytyneitä, jopa sota-aikaisia aarteita.
– Joitakin työhevosvarusteiden osia ei uutena saakaan.
Toinen tärkeä asiakaskunta ovat ratsastajat. Satulat vaativat säännöllistä toppausten päivitystä, ja runkokin on syytä ajoittain tarkistuttaa.
– Rungon vauriot tai pieni kierous ei näy välttämättä päälle, mutta ne voivat kipeyttää hevosta ja aiheuttaa vaaratilanteita, Elina sanoo.
Siksi satula olisi tärkeä tarkistuttaa aina, jos sille sattuu haaveri.
– Käytettyjen satuloiden kaupassa on sekä myyjän että ostajan etu, että satulan kunto tarkistutetaan ammattilaisella ennen myyntiä. Näin vialliset satulat eivät pääse vahingossakaan käyttöön.
