Sumuinen syksy
Yrittäjät ja yritykset elävät epävarmaa aikaa. Työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Materiaaleista on pulaa, raaka-aineiden hintojen nousu syö kannattavuutta ja energiakriisi pakottaa monen yrityksen pohtimaan toimintojaan uusiksi.
Vuoden takaisesta epävarmuus on vain lisääntynyt. Mainitut ongelmat eivät ole vuodessa kadonneet mihinkään, mutta myös kohonneet kuljetuskustannukset ja karannut energian hinta ovat tehneet syksystä entistä sumuisemman.
Sodan pitkittyessä myös vaikutukset yrityksiin laajenevat. Energia-, raaka-aine- ja kuljetuskustannusten nousu pakottaa nostamaan hintoja, jotta yritys selviää, mutta silti samaan aikaan monet yritykset raportoivat myös kannattavuuden heikkenevän.
Kaikilla yrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia siirtää nousseita kustannuksia hintoihin, ja olemmekin joutuneet lukemaan valitettavia uutisia yritysten lopettamisesta kokonaan tai toiminnan menemisestä tauolle.
Usko tulevaisuuteen on yrityskentässä jälleen koetuksella – mutta periksi ei pidä antaa.
Myös politiikan syksyssä on yrittäjiä ja yrityksiä koskevaa epävarmuutta. Paljon puhuttavan YEL-uudistuksen lisäksi väliaikaisen koronasääntelyn jatkoa koskeva epävarmuus varjostaa yrittäjiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö jätti kesän lopulla toiselle lausuntokierrokselle uudelleenvalmistellun esitysluonnoksen tartuntatautilain väliaikaisten koronapykälien jatkosta. Esitysluonnoksen mukaan tartuntatautilain kesäkuun loppuun asti voimassa olleita pykäliä oltaisiin tuomassa takaisin voimaan epidemiatilanteen heikkenemisen varalta, ja laki olisi voimassa vuoden loppuun saakka.
Hallituksen esityksessä todetaan, että rajoituksilla ei enää pyritä ehkäisemään koronan leviämistä vaan taudista aiheutuvaa vakavaa terveydenhuollon kuormittumista. Kuten Suomen Yrittäjät on lausunnossaan todennut, olisi kohtuutonta, jos elinkeinovapauden rajoituksia perusteltaisiin aliresursoidun terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisellä. Terveydenhuollon resurssiongelmia ei voi kaataa yritysten niskaan.
Usko tulevaisuuteen on yrityskentässä jälleen koetuksella – mutta periksi ei pidä antaa. Myllerrysten jälkeenkin meidän tulee uskoa siihen, että isossa kuvassa kummatkin alueemme kehittyvät paremmiksi paikoiksi yrittää.