Maalämpö poisti lämmityshuolet

Maalämpöpumpulla lämmitys on yhä kasvattanut osuuttaan uusien omakotitalojen lämmitysmuotona. Viimeiset viisi vuotta vähintään joka toinen rakentaja on valinnut maalämmön omaksi lämmitysmuodokseen.

– Me etsimme pitkään omakotitaloa. Yhtenä kriteerinämme oli, että sen olisi oltava pyöräilymatkan päästä keskustasta, työpaikoista tai harrastuksista, Joonas Kuikka kertoo talonhankintaprojektistaan.

Lopulta Kuikkien toiveet toteutuivat ja yli 200 neliöinen vuonna 1950-rakennettu täyshirsitalo vaihtoi omistajaa.

– Emme silloin ajatelleet heti vaihtaa lämmitysmuotoa pois sähkölämmöstä. Sähkölasku sai kuitenkin ajatukset edistymään.

– Myös lämmön epätasaisuus harmitti ja jotenkin emme saaneet jokaista huonetta yhtä lämpimäksi, Susanna Kuikka perustelee myös muutostarvetta.

Yllättävän helppo projekti

Kuikkien talossa oli ennestään vesikiertoinen patterilämmitys, joten maalämpöpumppu oli hyvä ratkaisu lämmitykseen sähkönsäästön kannalta.

– Saimme kolme-neljä tarjousta, joista sitten valitsimme toteuttajan, Joonas Kuikka kertoo.

Projekti toteutettiin kesällä ja Kuikat päätyivät kokonaistarjoukseen, jossa urakoitsija teki kaiken alusta loppuun.

– En osaa sanoa olisiko hinnassa säästänyt, jos pumpun, asennustyöt ja reikien poraamisen oli yrittänyt pilkkoa pienemmiksi tarjouksiksi.

Kokonaisuudessaan lämmitysmuodon muutos oli yllättävän kivuton projekti.

– Alle viikko siinä meni ja pihaan tuli kaksi porausreikää sekä vähän nurmikkovaurioita.

Työläin vaihe Kuikan mielestä oli rakennuslupien hakeminen tontille porattavia reikiä varten.

– En ollut aiemmin hakenut mitään lupia, niin se vähän yllätti. Hyvin sekin meni, mutta ensikertalaiselle siinä oli oma opettelunsa.

Sähkölasku pieneni heti

Maalämpö on Kuikilla ollut nyt käytössä noin puolen vuoden ajan. Maalämpöpumpun näyttötaulusta näkee paljonko sähkön kulutusta on ollut talon ja paljonko kuuman veden lämmittämiseen.

– Nyt on ollut tähän asti harvinaisen leuto talvi. Sähkön säästömme ollut silti sitä luokkaa, että nykyisellä sähkön hintatasolla investointi on maksanut itsensä takaisin 10 vuodessa, Joonas Kuikka laskee kulutusta.

Jo 70 vuotta vanhan talon lämmöneristys ei ole uusien vaatimusten mukainen, joten lämmönhukka on luonnollisesti uusia taloja suurempi.

– Pumpun tuottama lämpö tuntuu tasaisemmalta joka puolella taloa. Myös se, että se on maapallomme ilmastolle parempi on meille suhteellisen tärkeä asia, Joonas ja Susanna pohtivat.

Maalämmön käytön helppous

Kuikilla pumppu mahtui helposti talon kellaritiloihin ja se on helppokäyttöinen.

– Saimme tähän pidemmän takuun kuin muilta paketin tarjoajilta. Pumpun teho on myös vähän isompi kuin tarvitsemme, mutta noin 20 000 euron hinta oli silti hyvä muihin tarjouksiin verratessamme.

Arkikäytössä pumpulle ei tarvitse tehdä mitään. Jos halua, sen voi ohjelmoida tuottamaan alhaisempaa lämpöä esimerkiksi loman ajaksi.

– Tietysti sen voi tehdä manuaalisestikin, kun lähtee pois talosta ja palaa takaisin. Ymmärtääkseni siinä tulee kuitenkin silloin vuorokauden viive molempiin suuntiin, Joonas selventää.