Article image
Tammikuun synkässä vesisateessa aurinkopaneelin omistajan suurin ilo on sateen puhdistamat paneelit. Kurikkalainen Jukka Soini malttaa odottaa helmikuuta ja tuotosta kertovien valojen syttymistä koneistoon.
25.01.2020
Koti ja asuminen

Aurinkopaneelit valmiina urakkaansa

Hannele Norja

Aurinkopaneelien asentamisen lopullinen potku virisi Jukka Soinin mieleen siinä vaiheessa, kun serkku kertoi omista aurinkovoimakokemuksistaan

Paneelien asennus oli ehtinyt hautua kurikkalaisen opinto-ohjaaja Jukka Soinin päässä jo pitkään ennen varsinaista paneelien hankintaa.

-Kyllä asia mietitytti, sekä taloudellisista että ilmastollisista syistä, jo hyvän aikaa, Soini kertoo.

Aurinkopaneelit ovat toimineet moitteettomasti asennuksestaan, toukokuusta 2016, asti. Ulkorakennuksen katolla oleva paneelisto on suunnattu hivenen etelästä kaakon suuntaan.

Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
Mainos päättyy

-Sain tarjouksen jo kaksi vuotta ennen lopullista asennuspäätöstä, mutta hinta oli vielä liian korkea ja takaisinmaksuajaksikin laskettiin silloin 20 vuotta. Myöhemmin tehty tarjous oli hinnaltaan sopiva ja takaisinmaksuaikakin lyheni lähes puolella, Soini muistelee.

Helmikuusta marraskuulle

Soinin aurinkopaneelit ovat tuottaneet sähköä noin 3 500 kWh vuodessa. Maksimituotoksi on laskettu 4 700 kWh. Paneelit tuottavat sähköä helmikuusta marraskuulle. Marraskuussa laitteisto herää harvoin henkiin.Paneelien mitoitus suunniteltiin niin, että tuotosta kaksi kolmasosaa tulee omaan käyttöön ja loppu syötetään valtakunnan verkkoon. Suunnitelma on toiminut, Soini toteaa.

Kesällä parhaimpina päivinä tuotto on ollut 33 kWh vuorokaudessa. Lokakuun vuorokauden maksimituotto on noin 8 kWh.

Paneelit lämmittävät Soinin oman kahden hengen talouden käyttöveden maaliskuusta lokakuuhun. Akustoa hänellä ei ole, eli ylijäämätuottoa hän ei pysty varastoimaan omaan käyttöön.

Tuottoa pienentävät paneeleita mahdollisesti peittävä lumipeite tai siitepöly, jonka sade onneksi huuhtoo pois. 

Ei huoltotarvetta

Avaimet käteen -periaatteella hankittu laitteisto on toiminut moitteettomasti ensikäynnistyksestään lähtien. Koneistoa ei tarvitse erityisesti huolta.

– Invertteri, joka muuttaa tuotetun tasasähkön vaihtosähköksi, on periaatteessa ainut osa, joka laitteistosta voi mennä rikki. Paneelit voivat tietysti rikkoutua mekaanisesti, Soini toteaa.

Katolla olevien paneelien kestävyys on tullut jo kertaalleen kunnolla testattua, kun Kurikkaa kuritti puolitoista vuotta sitten ankara raekuuro.Terassimme valokate rikkoutui 2,5 senttisten rakeiden moukaroinnissa, ja pihassa olleen auton katto oli kuuron jälkeen kauttaaltaan lommoilla. Sen sijaan auton konepelti ja aurinkopaneelit kestivät tuonkin myräkän, Soini muistelee.

Sähkökatkos katkaisee luonnollisesti myös aurinkopaneelien toiminnan, mutta niiltäkin katkoilta on viime aikoina vältytty.

-Alueella oleva maakaapelointi vähentää myös ukkosen aiheuttamia sähkökatkomurheita.

Jukka Soini on tyytyväinen, kun paneelit tuli hankittua. Yhtä asiaa hän vielä toivoo.-Toivottavasti akut kehittyisivät lähitulevaisuudessa sekä hinnaltaan, tekniikaltaan että käyttöiältään. Myös sähköautoiluun akkujen kehittyminen toisi uusia mahdollisuuksia. Ehkä meillä on valtakunnassa vielä joskus asemia, joihin auton voi ajaa akunvaihtoon. Niihin lienee kuitenkin vielä matkaa, Soini naurahtaa.

Faktaa aurinkopaneeleista

Aurinkokeräin

  • osa muuta lämmitysjärjestelmää
  • sitoo absorboimalla auringon säteilyn energiaa johonkin keräimessä kiertävään väliaineeseen
  • väliaineella lämmitetään lämminvesivaraajaa, johon lämpö varastoituu
  • tasomaisen suojapinnan alla musta absorbaattoripinta, joka lämpenee säteilyn vaikutuksesta
  • yhden neliömetrin aurinkokeräimellä saadaan tuotettua 250-400 kWh energiaa vuodessa
  • pientalon tyypillinen keräinala on 5-10 neliömetriä

Aurinkopaneeli/aurinkokenno

  • auringon säteily muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla
  • yleisimpiä materiaaleja yksikiteinen ja monikiteinen pii, galliumarsenidi ja amorfinen pii
  • käyttöikä noin 30 vuotta
  • tehokkuus riippuu auringon säteilyenergian määrästä
  • teho laskee lämpötilan noustessa
  • pohjoisen kesäinen ympärivuorokautinen valo tulee taloudellisesti hyödynnetyksi
  • paneelin valmistuskustannukset alenevat vuosittain 2-4 prosenttia
  • kolmannen polven väriherkistetyt aurinkokennot ovat kehityksen alkuvaiheessa
  • tuotantotuki Euroopassa 29 prosenttia
  • vuotuinen sähkönkulutus määrittää mitoituksen
  • Aalto-yliopiston tutkimushanke on kehittänyt pidemmän ajan päivässä ja pimeinä vuodenaikoina toimivia aurinkokennoja mustasta piistä
  • maailmassa asennetaan yli 1 500 000 aurinkopaneelia joka päivä

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4/5 - (1 vote)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset