Stokeri on lämmittänyt Lintalan tupaa 40 vuotta

Ilmajokelainen Antti Lintala uusi stokerinsa kattilan vuonna 1980.

-Näinä vuosikymmeninä stokeri on teknisen vian takia lakannut toimimasta vain kerran. Kattilan sähköisen syötönohjauksen rele piti vaihtaa. Pari kertaa tuli on sammunut liian pienen lämmöntarpeen takia. Muita ongelmia ei ole ollut, Lintala toteaa.

Ennen stokeriin siirtymistä, lähes 40 vuotta sitten, lämmitys hoitui öljyllä. Sitä kesti vain muutaman vuoden, sillä taloa oli jo sitä ennen ehditty lämmittää hakkeella.

Hakkeen syöttö uusittiin reilu kymmenen vuotta sitten. Jousipurku on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi.

– Syöttösäiliöön mahtuu haketta noin 20 kuutiota. Syötössä ei ole ollut ongelmia kertaakaan, eikä traktorin etukuormaajalla täytettävä iso säiliö vaadi edes jatkuvaa päivystämistä. Polttoainetta riittää kertatäytöllä pitkäksi aikaa, Lintala kehuu.

Omaa puutavaraa

– Puutavaran saan omasta metsästä, ja hakkeelle löytyy varastotilaa omasta pihapiiristä. Täyttöön vaadittavaa etukuormaajaa tarvittiin myös muissa maatilan töissä.

Lämmityksen alkuaikoina Lintala hoiti haketuksen itse paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä vuokraamallaan hakettajalla. Kone vaati voimaa sen verran paljon, että talon silloinen traktori ei aina selvinnyt urakasta kunnialla.

– Haketuksen on jo kauan aikaa hoitanut lähiseudun urakoitsija. Vuoden hakkeet saadaan nyt hyvien ja tehokkaiden koneiden avulla hoidettu suojaan parissa tunnissa, Lintala kehuu.

Säännöllistä huoltoa

Takapalon esto on ainut vuosien saatossa markkinoille tulleista lisävarusteista, jonka Antti Lintala on ottanut käyttöön vanhaan lämmitysjärjestelmäänsä. Suoraan vesijohdosta tai pienestä vesisäiliöstä tuleva letku yhdistetään hakkeen syöttöputkeen.

– Siellä se sama, alkuperäinen vesi on säiliössä ja saman mehiläisvahatulpan takana, Antti Lintala toteaa.

Stokerilämmitys vaatii säiliön täytön lisäksi kattilan säännöllistä nuohousta, palopään puhdistusta ja tuhkien tyhjäämistä.

– Vielä ei ole lämmityksessä ollut ongelmia, eikä omassa terveydessäkään. Silti ikääntyvän mielessä alkaa jo käydä lämmitysjärjestelmän vaihto. Maalämpöä tuntuvat kovasti kehuvan, Antti Lintala naurahtaa.

Stokerin kattila ja palopesä on nuohottu ja huollettu säännöllisesti.

Aina vain vähemmän pienhiukkasia

– Metsänhoidossa ja puunjalostuksessa syntyy paljon massaa, jota ei vieläkään hyödynnetä. Rahanarvoista tavaraa jää paljon käyttämättä, toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari harmittelee.

Lapualaisen Veljekset Ala-Talkkari Oy:n päätuotteita ovat lämmityskattila ja stokerit, reilusti yli puolen vuosisadan kokemuksella. Stokerien keskikoko on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut.

– Pieniä myydään edelleen, mutta kattila- ja polttoainelaitosten koot ja kilowattimäärät ovat selkeästi kasvaneet. 300 kilowattia on nykyisin keskikoko, suurimmat ovat megawatin luokkaa.

Stokereita hankitaan nyt kohteisiin, joissa on iso energiantarve. Se on luontevin vaihtoehto myös tiloille, joissa on jo valmiiksi käytössä työkoneita ja varastotilaa.

– Kyläkoulut, kauppapuutarhat, maatilat, kyläkeskukset, Ala-Talkkari luettelee kohteita.

– On luontaista kehitystä, että pienkohteissa maalämpö on korvannut stokerilämmityksen.

Lisää automatiikkaa

Ala-Talkkarin tuotannosta noin puolet menee ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Päästömääräykset ovat kiristyneet. Se on vaikuttanut stokereiden poltto- ja ohjaustekniikkaan ja pakottanut kehittämään uusia ja tehokkaampia lisälaitteita.

– Saksassa pienhiukkasille on tiukat päästörajat.

Palamisen hyötysuhde paranee automaattisella paineilmanuohouksella ja automaattisella tuhkanpoistolla. Automaattisytytys saa stokerin toimimaan Ala-Talkkarin mukaan lähes öljypolttimen tavoin.

Keski-Euroopassa käytetään Suomea enemmän stokereiden polttoaineena mm. rypsiä ja viljan kuoria.

– Ruohoprikettiäkin Keski-Euroopassa käytetään paljon, Ala-Talkkari toteaa.