IGLUSTA älykotiin

Iglun historiaa

Iglua rakennettaessa tuulen kovaksi pakkaamasta lumesta muotoiltiin sopivia lohkareita rakennuselementeiksi. Iglun kupolimainen rakenne syntyi, kun harkot veistettiin sisäänpäin kalteviksi. Saumat tiivistettiin irtolumella. Ikkunoina toimivat joko kirkas jäälohkare tai hylkeensuolista pingotettu kalvo ja ovena hylkeennahkaverho.

Useimmiten iglussa asui yksi perhe, mutta yhteisöllisyyttäkin saatiin rakentamalla peräkkäisiä iglukupoleita ja yhdistämällä ne tunneleilla. Näin saatiin kodit jopa 15-20 hengen perhekunnille.

Iglun asukkaat ja sisällä tapahtuvat toiminnot nostivat iglun lämpötilaa. Ilman kosteus puolestaan jäädytti igluun jäisen, ilmatiiviin sisäpinnan. Ainoa lämmönlähde oli asukkaiden ruumiinlämpö. Tiivis jäätynyt sisäpinta ja ulkopuolen lumikerros pitivät sisälämpötilan jopa +16 asteessa. Elämä oli yksinkertaista, tavoitteena pysyä lämpimänä, yhdessä ja hengissä.

Älykodin mahdollisuudet

Nykyajan älykodin idea perustuu hyvin samoille vaatimuksille ja tarpeille kuin iglun rakentaminen. Tavoitteena mahdollisimman energiatehokas, mieluiten itsestään lämpöä tuottava asuinrakennus. Uudisrakentamisessa käytetään tiiviitä, saumattomia elementtejä, jotka pitävät lämmön tehokkaasti sisällä. Myös nykykodissa on haasteena hyödyntää luonnon voimia: niin aurinkoa, maalämpöä kuin itse rakennustekniikkaa.

Muutoin asuminen perustuu pitkälle vietyyn tekniikkaan. Illan hämärtyessä älysovellus sytyttää valot kotiin ajoittaen sen täydelliseksi auringonlaskun kanssa – ja aamusta päinvastoin. Älypalovaroitin kommunikoi uunin kanssa ja sen voi sammuttaa etänä, jos tilanne ei pysy käsissä. Turvallisuutta pyritään tehostamaan erilaisilla liiketunnistimilla, palo – ja häkävaroittimilla sekä valvontakameroilla. Näin pystytään varmistamaan, tuliko lähtökiireessä ikkunat ja ovet suljettua sekä valot sammutettua. Älypistorasiat rajoittavat kätevästi mm. lasten peliaikaa tai aikuisten someaikaa eri ruuduilla. Älytekniikan perustana on mahdollisimman nopea ja toimiva internetyhteys sekä siihen integroitavat jatkuvasti kehittyvät laitteet ja koneet.

Älykodissa elämä on iisii, mutta onko se liian siistii?

Herää kysymys igluaikakauden yhteisöllisyydestä ja yksinkertaisen elämän peruselementeistä. Ne riittivät ja elämä oli simppeliä. Älykodissa pyritään samaan: yksinkertaiseen elämään, jolloin vapaa-aikaa jää muihin asioihin. Vapaa-ajan lisääntyessä tarvitaan kuitenkin lisää uusia älylaitteita. Yksinkertainen elämä on muuttunut yksinkertaisten älylaitteiden ajanvietoksi. Mihin katoaa käsillä tekemisen taito, ideointi ja uskallus toteuttaa itseään? Jääkö yhteisöllisyys ja seurallisuus hienojen laitteiden kanssa kommunikoinniksi? Tämä jää nähtäväksi.

Tarja Ranto
bloggaaja