Koulutus kaiken takana
Koulutus on ollut avainasemassa, kun Suomi on noussut globaaleissa talous- ja tuottavuuskilpailuissa yhdeksi voittajista.
Perustana on tietenkin mahdollisimman yhdenveroinen peruskoulutus kaikille lapsille ympäri maatamme. Ilmainen ammatillinen ja korkeakoulutus mahdollistaa joka ikiselle mahdollisuuden tavoitella uraunelmiaan. Toisilla koulutusaloilla sitkeyttä ja yritteliäisyyttä vaaditaan jo pääsykoevaiheessa erityisen paljon.
Suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti 50 vuodessa. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Erityisen vahvasti on noussut naisten koulutustaso.
On päivänselvää, että meidän on jatkettava kouluttautumisen tiellä. Mutta, kuinka suuren osan ikäluokista pitäisi hankkia korkeakoulutus joko yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa?
Rohkeimmat puhuvat jopa 70% luvusta. Tällä hetkellä korkeasti koulutettujen osuus ikäluokastaan 25-34 -vuotiaissa on noin 40%. Kun suurin osa työikäisestä väestöstä alkaa olla korkeakoulutettu, ei alemman tason ammatteihin riitä tekijöitä millään muulla keinolla, kuin massiivisella maahanmuutolla. Se väistämättä muuttaa omalta osaltaan Suomenniemen elämäntapaa ja kulttuuria.
Koulutuspolitiikka laahaa tavallaan aina hiukan talouden ja työnteon suhdanteiden jäljessä. Ammatit ja niiden osaamiset muuttuvat niin, että käytännössä aina on pulaa jonkun alan tai sen osan työntekijöistä. Parin vuoden aikana vain tilanne on laajentunut koskettamaan lähes alaa kuin alaa.
Lääkäreistä on ollut pulaa jo ainakin vuosikymmenen ajan. On oikeastaan aika hätkähdyttävää, että tällä hetkellä noin 1200 suomalaista opiskelee lääkäriksi ulkomailla. Monien kohdalla syy ulkomailla opiskeluun on se, että he eivät ole päässeet sisään suomalaisiin lääketieteen tiedekuntiin. Jos ulkomailla tutkintonsa suorittavat palaavat Suomeen työskentelemään, heidät otetaan ilomielin vastaan. Ikävä kyllä useimmilla heistä opiskelu on maksanut lukukausimaksuineen paljon enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi suomalaisten suosituimmassa lääketieteen opintojen maassa Latviassa, lukuvuosihinnat ovat 7000-10 000 euroa.
Aloituspaikkoja on lisätty pitkin 2000-lukua, sillä 1990-luvun lopussa valmistui vuosittain noin 350 uutta lääkäriä nykyisen noin 750 sijaan. Väestömme ikääntyminen on kuormittanut noidenkin lisälääkäreiden vastaanotot. Kun lapset ja nuoret viihtyvät liian hyvin ruutujensa ääressä, heistä tulee lääkäripalvelujen kestokuluttajia jo paljon nykysukupolvia aiemmin. Lääkäripulan kanssa siis pitää vain oppia elämään.
Harri Puhakainen
Tuottaja, Ilkka
