Article image
Maijalla (taustalla) on tarvittaessa kovempi ääni kuin Kaijalla. Kaiken aikaa niillä ei kuitenkaan ole asiaa, ei toisilleen, ei muille.
28.07.2023
Terveys ja hyvä elämä

Aasilta on turha odottaa pakospurttia

Teksti ja kuvat Hannele Norja

Kun hevonen pelästyy, se juoksee pakoon keskimäärin 200 metriä. Kun aasi säikähtää, se jämähtää tiukasti paikoilleen.

Tuohon aasin tenkkapoohon on ilmajokelaisella Toiskan tilallakin pysähdytty. Silloin aasi on parempi jättää mietiskelemään itsekseen maailman menoa.

-Pysähdyksen pituus riippuu säikähdyksen, pelon tai epävarmuuden määrästä, hevostoiminta- ja avopalveluvastaava Teea Ekola sanoo.

Ruoalla houkuttelukaan ei Ekolan mukaan auta, jos jumi aasille tulee.

-Ne eivät syö, jos niitä pelottaa.

Pelon syitä tai lähteitä ei ihmismieli osaa aina tajuta. Se on kuitenkin selvää, että patistamaan niitä ei hevosen tapaan voi ryhtyä.

-Kaikkien hevoskouluttajien pitäisikin opetella kouluttamaan ensin aaseja, Ekola naurahtaa.

Kesäisin Kaija esiintyy mm. omissa nimissään olevilla Kaijan Kahvila -iltapäivissä Toiskan tilalla. Tämän kesän viimeinen kahvila on lauantaina 5.8. Seitsemän sillan kulttuuripyöräilytapahtuman yhteydessä. Katso karusellikuvat!

Heppatytöistä aasipojiksi

Aasi Toiskan hevostilalle tuli perhekodin nykyisen yrittäjän, Kalle Reinikan, ideasta. Hän oli aina halunnut oman aasin, vaikka ei tainnut uskoa tuohon omaan vitsiinsä aluksi itsekään.

-Olimme entisen työntekijämme kanssa hieman kateellisia heppatytöille. Lopulta väitimme olevamme heppatyttöjä itsekin, Reinikka jatkaa vitsailuaan.

Aasit elivät poikien heppatyttömielissä, kunnes sattumalta tuttu Sastamalassa oli luopumassa aasistaan.

-Kaija oli tullessaan seitsemänvuotias, nyt se on 13-vuotias, Reinikka laskee.

Kaija oli tottunut olemaan hevosten kanssa, joten ongelmia ei ollut odotettavissa, olihan Toiskassa hevoslauma odottamassa. Kaikki sujuikin Kaijan tilalle tullessa hyvin. Kotiutuminen onnistui.

-Sitten kerran katsoimme tallissa aasivideon, jossa aasi juoksi huutaen tuttua tyttöä vastaan. Kaija kuuli tuon äänen, Ekola muistelee.

Kun Kaija sitten tuli Ekolan luo ja painoi päänsä hänen olkapäälleen, oli selvä, että Kaijalle on hankittava lajitoveri.

Toiskan aaseilla on etelän maiden tapaan kummeja. Kaijan vastaavana on kunnostautunut Tero Vesterinen Vesterinen-yhtyeestä. Katso karusellikuvat!

Nyt kuljetaan kylki kyljessä

Lajitoveri Maija ehti hädin tuskin trailerista ulos, kun Kaija oli jo sen kyljessä kiinni.

-Itse asiassa se meni melkein traileriin sisälle, vaikka ei yleensä sinne mene, Ekola muistelee.

Vaikka hevoset olivat aikanaan ottaneet Kaijan hyvin laumaansa, se tuntui olevan siellä yksinäinen.

-Rapsutteluun asti se pääsi vasta Maijan kanssa.

Kaksikko on edelleen tiivis pari.

-On turha kuvitella, että lähtisimme liikkeelle vain toisen kanssa, Ekola toteaa.

Aasien selässä on risti. Sen voi niin halutessaan uskoa juontavan juurensa Jeesuksen siunatessa aasin Jerusalemiin ratsastuksen yhteydessä. 
Kaija on hyvin sensitiivinen. Kuka tahansa voi tarjota sille leipää, eikä hampaat osu vahingossakaan käteen. Maija on sen sijaan välillä melko innokas tutustumisissaan.
Keppihevosten lisäksi Toiskassa on myös keppiaaseja.
Toiskan tilalla elää tällä hetkellä kuusi hevosta ja neljä ponia, seitsemän kanaa ja tipu, koira ja neljä kissaa. Ylämaankarjaa ja neljä lammasta ovat lainassa kesän ajan.
aasi

Aasilla mikään asia ei suju suitsait

Aasin ja hevosen elekielissä on eroja. Korvien asennotkaan eivät aina tarkoita samaa aasilla ja hevosilla. Isoja korvia taaksepäin kääntäessään aasi ei välttämättä luimistele. Hevosilla voikin olla toisinaan vaikeuksia lukea aasien elekieltä. Muitakin merkittäviä eroja aasin ja hevosen välillä on.

-Hevonen on saaliseläin, kuten tietysti aasikin, mutta hevosesta poiketen aasi myös puolustaa itseään, Ekola sanoo.

Aasin puolustusvietti on niin voimakas, että Espanjassa niitä käytetään jopa laumanvartijoina.

Kuntoutustyön ammattilaisia

Perhekoti Toiskan tilalla aaseilla ei ratsasteta, mutta niitten on huomattu olevan kuntoutustyössä erinomaisia.

-Kaija on tehnyt kehitysvammatyötä, ja vaikka se pelkää monia asioita, pyörätuoli on sille tuttu ja tärkeä. Se menee aina pyörätuolilaisen luo ja syö kädestä. Se voi olla jopa huonosti liikkuvien talutettavana, Ekola kehuu.

Kiireen saa yleensäkin aasien kanssa unohtaa.

-Ne kysyvät läsnäolon taitoa ja kärsivällisyyttä. Mikään asia ei suju aasilla suitsait, turhautumista pitää kestää, Ekola jatkaa.

Se onni Kaijan ja Maijan kanssa työskennellessä nykyään on, että kotipihassa ei tule enää juurikaan mitään uutta tai yllättävää eteen. Liike jatkuu.

aasi
Teea Ekola sanoo pehmeyden ja herttaisuuden alkaneen henkiä aasien tulon myötä.

FAKTA:

Aasi

  • Jähmettyy pelästyessään paikoilleen, mistä käyttäytymisestä lienee peräisin sen ”tyhmyys”.
  • Hevosen pelästyessä se juoksee pakoon keskimäärin 200 metriä ennen kuin pysähtyy.
  • Tutkitusti viisas eläin, sen voi kouluttaa ratsuksi. Askellajit ovat käynti, ravi ja laukka.
  • Kotoisin Afrikasta, Suomessa aaseja ollut jo 100 vuotta.
  • Suomessa noin 400, joista reilut puolet on rekisteröity.
  • Vain 10-20 yksilöä on jotain tiettyä aasirotua, muut ovat vain aaseja.
  • Maksavat 1 300 – 3 000 euroa.
  • Ei voi pitää pelkän katoksen varassa läpi vuoden.
  • Tarhassa sen on hyvä viettää ainakin 12 tuntia/vrk.
  • Ei kengitetä, mutta kaviot on syytä vuolla kahden kuukauden välein.
  • Kasvattaa pitkä talviturkin.
  • Vanhimmat eläneet 50-vuotiaiksi.
  • Hyvin hoidetun ja normaalipainoisen elinikä voi olla 30 vuotta.
  • Aasit rekisteröi Suomen Hippos.
  • Muuli on hevostamman ja aasiorin varsa, muuliaasi taas on aasitamman ja hevosen jälkeläinen.
  • Suomen aasiyhdistys ry:ssä on jäseniä reilut sata.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.1/5 - (19 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset