Article image
Ohjelmakauden alkaessa laitettiin liikkeelle pallo, joka täyttyi nimikirjoituksista Aisaparin tilaisuuksissa. Aisaparin asiantuntijat vasemmalta Marita Mattila, Päivi Kultalahti, Ellinoora Takala, Mervi Niemi-Huhdanpää, Leena Tyynismaa, Eeva Arpala ja hallituksen puheenjohtaja Martti Vaurio.
Kaupallinen yhteistyö

29.10.2020
Työelämä ja yrittäjyys

Aisaparin alueella toteutettu hankkeita yli 21 miljoonalla

TEKSTI: Minna Saloranta
KUVAT: Matti Hautalahti

Liki 400 erilaista hanketta ja yli 21 miljoonan euron edestä toimeksi pantuja ideoita ja investointeja. Sellainen oli kiteytettynä EU:n ohjelmakausi 2014–2020 Aisaparin alueella eli Alajärvellä, Vimpelissä, Lappajärvellä, Evijärvellä, Lapualla ja Kauhavalla.

Ohjelmakausi onnistui alueellamme nappiin. Se on Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpään mukaan ennen kaikkea alueen aktiivisten ihmisten ansiota.

– Hankkeet syntyvät ruohonjuuritason ideoista. Ja niitä on riittänyt ympäri seudun.

Kökkätyötä yli tavoitteiden

Nappiin meni myös Aisaparin Merkki päällä -strategia, mistä kertoo se, että Aisapari sai jaettavakseen toiseksi suurimman rahoituspotin koko Suomessa, 10,2 miljoonaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi strategioiden toimivuuden lohkoessaan Leader-ryhmille tulevan rahoituksen kaikkiaan 54 ryhmän kesken.

Lisävarojen jaossa rahoituspotti on vielä kasvanut pari kertaa ohjelmakauden aikana.

Julkista rahoitusta on yhteensä yli 12 miljoonaa, mikä sisältää EU:n, Suomen valtion ja kuntien rahoituksen. Yksityistä rahoitusta on yhdeksän miljoonaa. Siihen lasketaan mukaan talkootyö. Yksityisten ihmisten aktiivisuus on siis ratkaisevaa.

Talkootuntien määrä nousee peräti 100 000:een. Tavoitteeksi oli asetettu 62 000 tuntia.

– Siinä puhutaan tuhansista ihmisistä, ihailee Niemi-Huhdanpää.

Aisaparin hankkeita koordinoivat toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää sekä hallituksen puheenjohtaja Martti Vaurio
Aisaparin toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää ja hallituksen puheenjohtaja Martti Vaurio ovat iloisia siitä, että yhä uudet toimijat ideoivat hankkeita ja hakevat rahoitusta.

Aisapari haluaa luoda työpaikkoja ja toimintaa

Aisaparin kehittämisstrategian tavoitteena oli vahvistaa alueen elinvoimaa, paikallisten yhteisöjen identiteettiä sekä luonnon ja luonnonvarojen hyödyntämistä.

Ohjelmakauden yrityshankkeissa on syntynyt tähän mennessä 25 uutta yritystä ja 51 uutta työpaikkaa. Määrä tulee vielä kasvamaan, sillä monien hankkeiden toteutus on vielä kesken, ja seurantatiedot saadaan hankkeen päätyttyä.

Monenlaisia investointeja on tehty yrityksissä, kylissä, harrastuspaikoissa, luontoreiteillä. Tulokset näkyvät lukemattomien alueen asukkaiden arjessa.

Kansainvälistymistä on edistetty lähes 20 hankkeella. Aisaparilla on yhteistyökumppaneita 11 maassa.

– Ympäri Euroopan löytyy samanlaisia maaseutuja. Yhteistyö antaa mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta, sanoo Niemi-Huhdanpää.

Hankehakemista ei ole syytä pelätä

Mervi Niemi-Huhdanpää on iloinen siitä, että uusia hankehakijoita oli kaudella yli 200. Se on omiaan kumoamaan ajatuksen hankerahojen hakemisen vaikeudesta ja rohkaisee toivottavasti taas muitakin suunnittelemaan kehityshankkeita.

Kaikenlaiset ideat saa esittää meille rohkeasti. Autamme niiden arvioinnissa ja rahoituksen hakemisessa. Jos tuntuu, että joku muu rahoitus sopisi tilanteeseen paremmin, ohjaamme asiakkaan eteenpäin.

Sitä paitsi: Aisaparin ammattilaiset ovat olemassa siksi, että he auttavat kaikissa vaiheissa ideoiden työstämisestä hakuprosessin tekemiseen.

Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2023, mutta sitä ennen on haettavissa siirtymäkauden rahoitusta. Ideamyllyt saavat siis jauhaa.

Kaikki rahat käyttöön – ja se on hyvä juttu

Eihän se yleensä hyvä ole, että kaikki rahat käytetään viimeistä senttiä myöten. Mutta hanketoiminnassa on.

Se nimittäin kertoo, että aluetta on kehitetty koko sillä rahoituksella, jota hankkeiden kautta on ollut mahdollista ohjelmakauden aikana saada. Aisaparin hallituksen puheenjohtaja Martti Vaurio voi todeta tyytyväisenä, että Aisaparin alueen potti on hyödynnetty kokonaan.

– Yli 20 miljoonaa yritysten, yhteisöjen ja yhdistysten kehittämiseen kuudessa vuodessa on paljon rahaa. Ilman hankkeita seutu olisikin kovin eri näköinen, hän sanoo.

Aisaparin hankkeissa näkyy Vaurion mukaan se, että ollaan yrittäjämaakunnassa.

– Investointihankkeita on ollut paljon. Erityisen tyytyväinen saa olla uusista työpaikoista.

Yritykset ovat hyödyntäneet hankkeita erilaisissa tilanteissa. Jotkut ovat hakeneet rahoitusta useampaankin investointi- ja kehitysaskeleeseen. Toisaalta moni uusi yritys on ottanut ensiaskeleitaan hankerahoituksen turvin.

– Ohjelmakaudella on ollut myös monia hyviä yritysryhmähankkeita. Niissä hyvinkin erilaiset yritykset kehittävät jotain tiettyä toimintoaan. Ryhmähankkeista hyötyy aina moni. Ponnistus on löytää yritykset, joita kiinnostaa saman asian kehittäminen.

Aisaparin hankkeita ohjelmakaudella:

  • yli 320 tavallista hanketta, 25 teemahankkeen alahanketta (kuten Suomi 100-tapahtumat) ja 44 yritysryhmätoimenpidettä; yli 500 tapahtumaa
  • yrityshankkeita 25:ltä eri toimialalta, eniten rakentamisesta, metalliteollisuudesta ja palveluista
  • lisäksi on rahoitettu esim. Green Care -toimintaa, perustettu mustasta valkosipulista valmistettaviin tuotteisiin erikoistunut yritys ja tuettu kierrätyslakanoista valmistettavan kuteen kehittämistä
  • on kohennettu kokoontumistiloja, luontoreittejä ja digitaitoja ja rakennettu tietenkin kuntoportaita.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
4.1/5 - (7 votes)
Artikkeliin liittyviä hakusanoja
järviseutu kauhava lapua rahoitus talkoo työelämä yrittäjyys

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset