Ammattijärjestäjä tietää, että kotien säilöissä on paljon vanhoja maksukuitteja
Ammattijärjestäjä tarjoaa apua kodin tyhjäämisessä, sillä tavarasta luopuminen saa ihmisen käymään läpi monia tunteiden skaaloja, eikä niiden läpikäyminen suju kaikilta helposti.
Ammattijärjestäjä selviää tavaran vähentämisestä omistajaa helpommin, sillä hänellä ei ole tunnesidettä poistettaviin tavaroihin. Silti yksikään tavara ei kodista poistu ilman lupaa, vaikka apuna olisikin ammattilainen.
– Itselle pitää olla armollinen. Tavarasta pitää pystyä luopumaan paineitta, ammattijärjestäjä Heidi Finni Kauhavalta vakuuttaa.
– Kunkin poiston kohdalla ihminen kokee myös aistituntemuksia. Tavaraan liittyvät tunteet koetaan uudestaan ja keho reagoi.
Luopuminen saatetaan kokea usein epämiellyttävänä, sillä tavarat antavat monille turvaa.
– Pelko on hyvin rajoittava tekijä päätöksenteossa luopua tavarasta.
Kodin järjestäminen auttaa elämäntilanteen jäsentämisessä
Enemmän kuin ikä tai sukupuoli tavaran vähentämisen ajankohtaan vaikuttaa elämäntilanne.
– Muutto, sairastuminen, eläkkeelle jäänti, puolison sairastuminen, lapsen saanti, Finni listaa.
– Tavarasta luopuminen on olennaista, kun omaa elämää halutaan jäsentää uudelleen tai tulee tarve laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.
Finni toteaa tavarasta luopumisen olevan käytännöllistä myös ilman suuria elämänmuutoksia. Kodissa on hyvä asua, kun arki on sujuvaa.
– Paloturvallisuus paranee, tavaroihin ei kompastele, eikä pölyä pääse kertymään entiseen tapaan.
Lue myös
Valokuvat ja paperit vaikeimpia hävitettäviä
Päätös tavaran säilyttämisestä tai poisheittämisestä helpottuu, kun kysyy itseltään mitä varten sen haluaisi säilyttää.
Finnin kokemuksien mukaan vaikeinta on valokuvista luopuminen.
– Niistäkään ei tarvitse luopua, ennen kuin on sen aika, hän korostaa.
Yleensäkin papereista luopuminen on ihmisille vaikeaa, jopa vanhoista laskuista, tiliotteista tai maksukuiteista.
– Meissä piilee ajatus, että talous on paremmin hyppysissä, jos kaikki vanhat kuitit ovat tallessa.
– Ja yleensä ennen poisheittoa kaikki tolkuttomat määrät vanhoja kuitteja halutaan vielä varmuudeksi käydä läpi.
Vanhat opiskelupaperit ovat osoittautuneet myös vaikeasti hävitettäviksi.
– Itse tehdyt muistiinpanot herättävät tunteita ja muistoja. Pitää silti muistaa, että kymmenen tai kymmeniä vuosia vanhat tiedot ovat useimmiten jo päivittyneet. Netistä löytyy tuoreempia tietoja, Finni muistuttaa.
Epäjärjestys tulee liiasta tavarasta
Parhaimmillaan ammattijärjestäjän toimien jälkeen ongelmakeittiöstä on kuoriutunut toimiva tila.
– Keittiön järjestäminen alkaa määrittelyllä minkälainen ruoanlaittajan keittiössä kokkaa. Sen jälkeen on helppo tietää mitä ruoanlaittovälineitä keittiössä tarvitaan.
Vuoka ei ole tarpeellinen, jos sitä ei ikinä käytetä.
Nykypäivän vaatepaljous ja muutos vaatteiden käytössä näkyy kodeissa epäjärjestyksenä.
– Ennen vaatteita oli vähemmän ja ne olivat joko puhtaita tai likaisia. Nyt vaatepaljous mahdollistaa puolipitoiset vaatteet, ne, joita saatetaan pitää muutama tunti. Sen jälkeen niille ei löydy enää paikkaa puhtaiden joukosta, mutta ei likaistenkaan.
– Paljous ja epäjärjestys kulkevat siinäkin kohdin käsi kädessä.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Ammattijärjestäjä vinkkaa: Viisi kodinjärjestämisen kompastuskohtaa
- Aloittaminen – mistä aloitan, mitä tavaroita jätän, mitä laitan pois.
- Pilkkominen – mistä aloitan ensin, päätöstenteko ei onnistu.
- Lajittelu – mikä menee kirpputorille, mitä lahjoitan, mikä menee kierrätykseen.
- Poisvieminen – tavarat eivät lähde eteenpäin, pussit jäävät lojumaan autotalliin.
- Hallinta – järjestyksen ylläpito, kun tavarat ovat paikoillaan.
Omista kokemuksista hyötyä ammattiin
Kun äitiyslomalla ollut lähihoitaja joutui selvittelemään monia vesivahingon jälkimaininkeja, syntyi idea kokemusten tarjoamisesta muidenkin käyttöön.
– Remonttiaika ja muutto uuteen kotiin opetti paljon, ammattijärjestäjä Heidi Finni kertoo.
Hoitovapaan aikana netistä löytyi ammattijärjestäjän koulutus, josta hän valmistui viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen Finni on tehnyt ammattijärjestäjän töitä sivutöinään. Hän on myös Suomen Ammattijärjestäjät ry:n puheenjohtaja.
– Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä 167, koulutettuja järjestäjiä on Suomessa 370.
Sivutoimisia koulutettuja ammattijärjestäjiä löytyy koko maan alueelta ja heidät löytää Suomen Ammattijärjestäjien kotisivuilta. Päätoimisia ammattijärjestäjiä toimii Finnin mukaan pääkaupunkiseudulla sekä Turussa ja Tampereella.
Minne ylimääräiset tavarat päätyvät
Ammattijärjestäjä Heidi Finni haluaa tavaran loppusijoituksen ratkeavan jo kodeissa. Useimmiten tavarat päätyvät joko hyötykäyttöasemille tai kirpputoreille, joten valintaa poisheitettävistä ei ole hyvä jättää heidän kontolleen.
Pääasia on, että varastoihin tai autotalleihin ei jää jo kertaalleen läpikäytyjä tavarapusseja. Päätös kerätä lisää tavaraa ennen lopullista poisvientiä on petollista.
– Vuosia sitten käydyt tavarat tulee helposti käytyä uudelleen turhaan läpi.
