Automaattiauto ei vielä vapauta käsiä ratista
Automaattiautojen teknologia on kehittymässä asteittain ja takuuvarmalla tahdilla. Autoista löytyy nykyään sen verran uutta tekniikkaa, että moni meistä ajaa jo melkein robottiautolla.
Mikään harvinaisuus ei ole Traficomin päällikkö Eetu Pilli-Sihvolan oma kulkupelikään.
– Pari vuotta vanha autoni huolehtii tarvittaessa itse kaistallapidosta, kääntää itse rattia sekä mukauttaa ja säätää nopeutta. Käteni ovat silti aina ratissa, Pilli-Sihvola toteaa.
– Tämä automaatio toimii hyvin moottoriteillä ja hyvällä säällä.
Diplomi-insinööri Pilli-Sihvola ajautui älyliikenteen ja logistiikan tutkimuksen kautta automaattiautojen pariin Traficomille.
– Tutkimushankkeissa kuljettajan tukijärjestelmien turvallisuusvaikutukset olivat hyvin nähtävissä.
– Tiedostan hyvin ympäristön ja keliolosuhteiden rajoitteet järjestelmille, joten olen automaattiautoista realistisen innostunut.
Lue myös
Tuliko automaattiauto vastaan? Kokeiluja on jo käynnissä
Kun automaatioautokokeilut muun liikenteen joukossa Suomessa aloitettiin, juuri mitään kansainvälisiä tai kansallisia vaatimuksia ei ollut. Ensimmäiset koenumerotodistukset kokeiluille Traficom myönsi heinäkuussa 2016 ja sen jälkeen on myönnetty parisenkymmentä lupaa reilulle kymmenelle eri organisaatiolle, tutkimuslaitokselle tai yritykselle.
– Vantaan asuntomessualueella vuonna 2015 liikkui suljetulla väylällä robottipienbussi, Pilli-Sihvola muistelee.
– Se oli Suomen ensimmäinen näkyvä automaattiautokokeilu.
Tällä hetkellä kokeiluja on käynnissä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Pohjois-Suomessa E8-tiellä.
– Talvikelit tuovat haastetta ja kokemuksia siitä, miten teknologia talvikeleissä toimii ja miten automaattiautojen luotettavuutta voitaisiin lisätä.
Turvallisesti ilman kuskia
Ihmisten suhtautumisesta joukkoliikenteen automaatioon on jo saatu tuloksia.
– Ennen kokeiluja ihmiset ovat usein epäluuloisia, mutta jo yhden kyydin jälkeen luottamus kasvaa. Ajoneuvon vauhti on toistaiseksi ollut rauhallinen, sillä kokeilussa mennään luonnollisesti turvallisuus edellä.
Automaatioteknologialla varustetun ajoneuvon nopeus määräytyy alueen mukaan.
– Myös normaaleja nopeuksia kokeillaan, mutta taajamanopeudet ovat 20-30 kilometriä tunnissa, Pilli-Sihvola toteaa.
Rekkojen letka-ajo
Raskaan kaluston kuljettajille on Pilli-Sihvolan mukaan saatavilla jo varsin paljon ajoa tukevaa automaatiota. Myös varsinaisia rekkojen letka-ajon edellytyksiä on Suomessa jo jonkin verran nykyliikennesääntöjen puitteissa testattu.
– Haasteina ovat tavat, joilla letka muodostetaan ja miten ne matkan varrella voivat liittyä toisiinsa. Kuljetukset eivät kaikki lähde samasta paikasta.
– Lisäksi meidän sääolomme tarjoavat lisähaastetta, eikä meillä ole hirveästi Keski-Euroopan tapaisia pitkiä moottoritieosuuksiakaan.
Vaikka raskaan liikenteen letka-ajo ei ole vielä kaupallisessa käytössä, alkaa Pilli-Sihvolan mukaan kalusto kuitenkin olla tähän valmista.
– Toiminnallisuus uudessa kalustossa on jo olemassa.
USA:ssa isot logistiikkatoimijat kokeilevat jo kuskin valvomia automaattirekkoja pitkillä moottoritieosuuksilla.
– Kansainvälisesti liikennesääntöjen osalta ollaan jo pitkällä siinä, että automaatiojärjestelmä voisi toimia kuljettajana. Tällä hetkellä ajoneuvon turvallisesta liikkumisesta vastaa vielä täysin kuljettaja.
Täysautomaatti ei ole tavoite
Automaatioautojen vaikutus liikennemääriin on Pilli-Sihvolan mukaan varsin epävarmalla pohjalla. Itse hän ei näe, että automaation kehitys tulisi liikennettä lisäämään.
– Automaatiota enemmän liikennemääriin tulee vaikuttamaan monet asiat kaupungistumisesta ja joukkoliikenteen kehittymisestä alkaen.
Kaupungeissa tietyillä valikoiduilla alueilla ja liikenneominaisuuksiltaan sopivissa paikoissa Pilli-Sihvola näkee automaattibusseja tai -takseja laajemmin liikenteessä 5-10 vuoden kuluttua.
Yksityisautoilussa täysautomaatio on kauempana tulevaisuudessa, vaikka kuljettajaa tukeva toiminta tulee lisääntymään ja kehittymään.
– Kaluston uusiutuessa kuljettajia avustavia tukijärjestelmiä löytyy ajoneuvoista aina yhä enemmän. Kalliimmissa tietysti monipuolisemmin, mutta myös edullisemman kaluston automaatio lisääntyy.
– Näköpiirissä on myös esimerkiksi moottoritiellä niin luotettavasti toimivat järjestelmät, että kuljettaja voi antaa ajoneuvon hallinnan järjestelmälle ja luottaa sen jatkuvaan toimintaan.
Lainsäädäntö etupainotteista
Maailmalla ollaan Suomea edellä automaatioajoneuvojen valmistuksessa ja käytössä. Suomessa ei ole alan valmistavaa teollisuutta. Siitä huolimatta Suomessa tehdään paljon tutkimusta ja tuotekehitystä autonvalmistajille ja heidän alihankkijoilleen. Myös kaupallista ajoneuvojen testaustoimintaa on paljon erityisesti Pohjois-Suomessa.
-Asia on meillä isosti esillä, ja tunnustettuja teknologiaa ja ohjelmistoja kehittäviä toimijoita löytyy. Etumme on, että meillä pystytään kehittämään automaatiota myös vaihtelevissa ja vaativissa oloissa.
Pilli-Sihvolan mukaan Suomessa viranomaiset ja ministeriö ovat pyrkineet etupainotteisesti hoitamaan kokeilemiseen liittyvät asiat niin, että esteitä ei sitä kautta syntyisi.
-Siitä on tullut myös kansainvälisesti positiivisia mainintoja.
-Turvallisuus on kokeiluissa tärkeintä. Kokeilut kuitenkin auttavat kehittämään sääntelyä tulevaisuuden teknologiaa varten.
