Euroopan pk-yritykset haluavat muutosta

Euroopan Unioni on rakentunut perusajatukselle, että 450 miljoonan ihmisen yhteisö luo merkittävän pohjan kannattavalle eurooppalaiselle yritystoiminnalle. Unionin jäsenmaissa on suunnilleen 25,8 miljoonaa yritystä.

Eurooppalaisritysten kokoluokan suhde on sama kuin Suomessakin: 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät suurimman osan yksityisen puolen sektorin työssäkävijöistä.

Viime aikoina Eurooppa on kuitenkin jäänyt kansainvälisessä kilpailussa jälkeen sekä Aasian talouksille, että Yhdysvaltojen teknologiaosaamiselle.

Kysyimme Suomen Yrittäjien ja eurooppalaisten pk-yrittäjien kattojärjestön SMEunitedin puheenjohtaja Petri Salmiselta miltä tulevaisuus näyttää.

Miksi Eurooppa on takamatkalla muuhun maailmaan verrattuna?

Yhteisillä järkevillä pelisäännöillä, standardeilla ja kriteereillä voitaisiin luoda alusta, joka olisi enemmän kuin osiensa summa. Tämä tarjoaisi eurooppalaisille yrityksille hyvän alustan kehittyä ja menestyä kilpailussa myös Euroopan ulkopuolella.

Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että sääntely tarjoaa ennustettavuutta. Yritykset tarvitsevat varmuuden siitä, että peruselementit yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle ovat samat kaikkialla Euroopan unionissa.

Erilainen sääntely on kuitenkin yksi merkittävä este eurooppalaisten pk-yritysten menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa.

Miten tämä ilmenee?

Euroopan Unioni tekee omaa jäsenmaitaan koskevaa sääntelyä.  Samaan aikaan myös kansallisesti säädellään eri toimialojen ja yritysten toimintoja ja raportointia siitä. Yksinkertaisesti sääntely sääntelyn päälle vaikeuttaa pk-yritystoimintaa merkittävästi. Tässä on käynyt vähän niin, että EU:n sääntelyllä on saattanut olla hyväkin tarkoitusperä, jopa yritysten toimintaedellytyksien parantaminen, mutta on käynyt päinvastoin. Potilas on saanut yliannostuksen lääkkeestään.

Miten tähän on ajauduttu?

 Viimeisen 20–30 vuoden aikana olemme itse, eurooppalaiset yritykset ja valtiot luoneet tämän tilanteen. 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa havaitsimme, että Kiina oli halpa ja tehokas tuotantokeskus. sinne siirrettiin valtavasti tuotantoa Euroopasta, ja nyt olemme aika vahvasti riippuvaisia Kiinan ja Aasian tuotannosta, kuten koronaviruksen aika ikävästi osoitti.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Herää kysymys: onko Eurooppa enää kilpailukykyinen suhteessa muihin maanosien yrityksiin? Jos sääntely kiristyy yhä ja yrityksille asetetaan yhä tiukempia raportointi- ja sertifiointivaatimuksia, se voi haitata toimintaa entisestään. On epätodennäköistä, että Euroopasta syntyisi globaalin tason huippuyrityksiä, jos sääntelyä vain lisätään.

Yhdysvallat on selkeästi hyötynyt kevyemmästä sääntelystä ja dynaamisemmasta toimintaympäristöstä. He ovat luoneet klustereita ja osaamiskeskittymiä, jotka houkuttelevat yrittäjiä kokeilemaan ideoitaan. Tämä ympäristö on tarjonnut mahdollisuuden myös epäonnistua ja yrittää uudelleen, mikä on johtanut moniin innovaatioihin.

Kiina puolestaan on tehnyt investointeja koko maailmaan, mutta myös Eurooppaan ja kilpailee jo meidän kotikentällämme.

Onko tähän herätty?

Euroopan vastaus kilpailukykyongelmiin on ollut korkeat kustannukset ja kova sääntely, joiden aiheuttamia kilpailukykyongelmia on yritetty paikata julkisella tukirahalla. Nyt sääntelyn järkeistämiseen ollaan, ainakin suunnitelmien tasolla, onneksi kiinnittämässä enemmän huomiota.

Euroopan neuvosto on korostanut ”pienet ensin” -periaatetta, mutta tätä ei ole vielä kunnolla näkynyt päätöksenteossa. Tällöin sääntelyä ja velvoitteita pohdittaisiin lähtökohtaisesti pienten yritysten näkökulmasta.

Onko investointeja riittävästi?

On selvästi ongelmaa myös siinä, että rahaa virtaa Euroopasta muun muassa Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi eläkerahastot sijoittavat Pohjois-Amerikkaan parempien tuottojen saamisen vuoksi. Silloin sekin raha jää puuttumaan eurooppalaisen yritystoiminnan kehittämisestä.

Rahoituksesta on siis puutetta?

Rahoituksen saatavuuden ongelma on kaksijakoinen. Pienillä yrityksillä voi olla vaikeuksia avata edes pankkitiliä, ja pienet rahoitustarpeet eivät kiinnosta pankkeja, koska niihin liittyvät raportointivelvoitteet tekevät lainoista kalliita.

Toisaalta julkista rahaa olisi haettavana, mutta se on kovin aikaa ja työtä vievää tekemistä. Yrittäjät kaipaavat enemmänkin toimivia markkinoita, kuin julkisella tukirahoituksella pyöriviä liiketoimia.

Eurooppa myös ikääntyy?

Eurooppa ikääntyy ja niin tekevät myös eurooppalaiset yrittäjät. Suomessa Pk-yritysbarometri osoittaa, että noin kolmasosa yrittäjistä suunnittelee yrityksestä luopumista seuraavien viiden vuoden kuluessa. Tämä on erityisen haastavaa harvaan asutuilla alueilla, joissa pienet yritykset ovat usein suurimpia työnantajia ja näin tärkeitä paikalliselle taloudelle.

Tiivistä vielä pk-yritysten sanoma?

Parhaimmillaan eurooppalainen sääntely voisi suojella ihmisiä ja luoda tasapuolista liiketoimintaympäristöä yrityksille, mutta hyvästäkin lääkkeestä voi saada yliannostuksen. Jos sääntely pyrkii ennakolta estämään kaikki mahdolliset riskit ja uhat, mitään uutta ei myöskään synny.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja luotsaa myös eurooppalaista pk-yrittäjien kattojärjestöä SMEunitedia.