Article image
Lypsykarja- näyttelyssä arvostellaan muun muassa eläimen rakennetta, runkoa, jalkoja, utaretta sekä kokonaisuutta ja eläimen yleistä tasapainoa. Suomenkarjan tuomari on kotimainen, muita rotuja arvostelee ulkomaalainen tuomari.
14.06.2024
Tapahtumat ja matkailu

Valtakunnan valioita vasikoista lypsylehmiin

Teksti: Hannele Norja
Kuvat: ProAgria

Yleisimpien rotujen, ayrshiren ja holsteinin, lisäksi näyttelyssä on mukana suomenkarjan rodun edustajia. Kutsun ovat saaneet myös brown swiss ja jersey-lehmät.

Farmarissa on mukana yhteensä noin 90 lypsyrotuista eläintä, emolehmiäkin parisenkymmentä.

– Meillä on nähtävillä monen ikäisiä ja monen rotuisia eläimiä, Sari Morri tiivistää.

Kilpailuja lypsylehmäosastolla käydään niin rotuluokissa kuin eläinten käsittelyssä.

– Rotukisassa arvioidaan eläintä, sen ominaisuuksia ja ulkonäköä. Tavoitteena on löytää tasapainoinen lehmä, jonka rakenne mahdollistaa eläimelle terveen ja pitkän elämän. Käsittelykisassa taas arvioidaan esittelijää ja hänen kykyään käsitellä eläintä, Morri lisää.

Eläinluokkia on kolmen kuukauden ikäisistä ylöspäin.

lehmät
Muu! Meitä on Farmarissa mukana noin 90.

– Myös lehmät luokitellaan iän mukaan. Tietyt ikäluokat kisaavat aina keskenään.

Eläinten kutsukisa on valtakunnallinen, joten karjoja on saapunut Seinäjoelle ympäri maata.

– Alueelle rakennettu telttakatos suojaa eläimiä niin auringonpaisteelta kuin mahdolliselta sateelta. Pikkuvasikoille on omat karsinansa, Morri sanoo.

Lelulehmät mukana kisassa

Lelulehmä-kisaan lapset tuovat oman lehmänsä. Junior handler -kisaan alle 18-vuotiaat osallistujat saavat esittelyyn tottuneen eläimen käyttöönsä

– Lelulehmä voi olla mikä tahansa minkä lapsi mieltää lehmäkseen, Morri kannustaa.

Hän toivoo myös ilman maataloustaustaa, mutta lehmistä kiinnostuneita lapsia mukaan.

– Tuomari käy keskustelemassa lasten kanssa esimerkiksi kehässä olemisesta, arvostelukisa tämä ei ole. Ja kaikki palkitaan. Tavoitteena on saada kaikille positiivinen kokemus kehässä olemisesta, Morri lisää.

lehmät

Avoimessa, Showmanship Open -luokassa kilpailevat yli 18-vuotiaat osallistujat.

Karjakisoissa, ja kotieläinosastolla kokonaisuudessaan, tehdään yhteistyötä kahden rotuyhdistyksen, ayrshire- ja holstein-rotuyhdistysten, kanssa.

– Olemme hyödyntäneet kaikkien osaamista, Morri iloitsee.

Mistä maito tulee?

Eläimet ovat aina kiinnostaneet Farmarissa kävijöitä. Kaikilla kotieläinkentän tapahtumilla on tarkoitus tuoda karjataloutta tutuksi kuluttajille. Karjanomistajat ovat paikalla kertomassa niin karja- kuin lypsykarjataloudesta.

– Kuluttajat näkevät eläimen, joka tuottaa meille ruokaa. He näkevät miten hyvin eläimiä hoidetaan ja mitä esimerkiksi maidontuotanto tarkoittaa, Sari Morri selventää.

Morri tietää, että kotieläinkentällä tulee riittämään kävijöitä. Tuotantoeläinten lisäksi tarjolla on paljon infoa myös maataloudesta yleensä.

Alkuperäiskarja viihtyy rantalaitumen rauhallisessa idyllissä

Lypsyssä olevat kuusi alkuperäiskarjan lehmää ja kuusi hiehoa laiduntavat rantalaitumella.

– Nämä lehmät ovat ensimmäistä kertaa Seinäjoella näyttelyssä, kotieläintuotannon asiantuntija Auli Yli-Rahnasto sanoo.

Suomenkarjan alkuperäisrotujen, itäsuomenkarjan, pohjoissuomenkarjan ja länsisuomenkarjan, määrät ovat viime vuosina hieman elpyneet. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat paremmat kuin valtaroduilla. Samoin maidon juustonteko-ominaisuudet ovat parantuneet.

– Luonnonvarakeskuksen geenipankkitoiminnan säilyttämää alkuperäiskarjaa on lähinnä Kainuun, AhlmanEdun ja Lappian ammattiopistojen opetusmaatiloilla. Tavallisilla maitotiloilla, emolehmäkarjoissa tai eläinpuistoissa on myös suomenkarjaa. Taiteilija Miina Äkkijyrkkä on myös tehnyt paljon työtä alkuperäiskarjan eteen, Yli-Rahnasto sanoo.

Alkuperäiskarjan historiasta on Farmarissa kertomassa Suomenkarja ry:n edustaja.

– Tämä vuosi on länsisuomenkarjan juhlavuosi. Sen kantakirjaus aloitettiin 120 vuotta sitten, Yli-Rahnasto kertoo.

Alkuperäiskarjaa on Suomessa tällä hetkellä vajaa 4 000 lehmää. Niistä länsisuomenkarjan lehmiä on 1 100, itäsuomenkarjan 1 900 ja pohjoissuomenkarjan lehmiä 860 yksilöä.

Maidontuotannon lisäksi alkuperäiskarjaa käytetään myös emolehminä eli liharotuna.

Alkuperäiskarja valittiin vuonna 2017 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Perusteluina kerrottiin muun muassa alkuperäiskarjan säilyttämisen ja hoitamisen olevan merkittävä osa perinteistä suomalaista elämän­tapaa.

Kotieläinkentän kilpailuja

• Junior Showmanship – 2006–2018 syntyneille nuorille.
• Showmanship Open – 18 vuotta täyttäneille.
• Starttiluokka – avustajan kanssa 2020 ja aikaisemmin syntyneille sekä muille avustajaa tarvitseville lapsille.
• Lelulehmäkisa – kaikille lapsille hänen omaksi mieltämänsä lelulehmän kanssa.

Suosittelisitko tätä artikkelia muille?

Anna arviosi klikkaamalla tähteä 1 - 5
5/5 - (2 votes)

Uusimmat kaupallisen yhteistyön jutut

Uusimmat videot

Kaikki videot

Uusimmat podcastit

Kaikki podcastit

Uusimmat blogit

Kaikki kirjoitukset