Pinkissä talossa on iso aurinkoinen keittiö ja onnelliset uudet omistajat: Halusimme jäädä Gerbyhyn
Pinkki talo viehättää. Lasse ja Laura Leinonen ovat asuneet yhdessä kolmessa talossa, jotka kaikki ovat olleet ulkoväritykseltään vaaleanpunaisia.
Iloiset, viikko sitten uuteen taloon muuttaneet vanhemmat Lasse ja Laura Leinonen yrittävät saada lämpimässä ja aurinkoisessa kevätsäässä kolmea tytärtään mukaan kuvaan vaaleanpunaiseksi maalatun talonsa edustalle.
Houkuttelu ei oikein onnistu, mutta vanhemmat kertovat mielellään oman talonprojektihaaveensa päätepisteestä.
– Ehdimme etsiä taloa noin kolme-neljä vuotta. Sinä aikana näimme Vaasan Gerby-Västervikin alueelta arviolta 30 taloa ennen kuin tämä osui kohdallemme, vanhemmat laskeskelevat.
Leinoset ovat kadun ja ehkä koko alueenkin ainoan vaaleapunaisen talon onnellisia omistajia.
– Olen asunut lapsuuteni täällä alueella ja myös edellinen asuntomme oli Gerbyssä, Laura kertoo.
– Ja itse asiassa kaikki kolme taloa, missä olemme asuneet Lassen kanssa yhdessä ovat olleet vaaleanpunaisia. Emme olleet sitä aiemmin ajatelleetkaan, vaaleapunaiseksi ihmiseksi tunnustautuva Laura aprikoi.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Pitkä etsintä
Leinosten kolmesta tyttärestä Lila menee syksyllä kouluun esikouluryhmänsä leikkikavereidensa kanssa, ja kaksoset Liisa sekä Lilja säilyttivät päiväkodista tutut ystävänsä.
– Alue oli selvä kriteeri meille talon tai tontin etsinnässä. Lasten isovanhemmat ovat reilun kilometrin päässä ja muutenkin olemme viihtyneet täällä hyvin, Iisalmesta Vaasaan opiskelujen kautta kotiutunut Lasse selventää.
Leinosten piha on tuulensuojainen länteen, sisäpihalle ulottuvan metsän ansiosta.
– Emme tiedä onko tässä aina näin suojaisaa, pariskunta nauraa viikon asumisen ja valtavan muuttorumban jälkeen.
Valoisa keittiö
Leinosia ei huolettanut ostaa 10 vuotta vanhaa taloa mahdollisten rakennusvirheiden tai ongelmien takia.
– Talon kuntotarkastaja oli erittäin asiantunteva ja hoiti työnsä hyvin, Lasse pohtii.
Perhe pystyi muuttamaan taloon ilman mitään remonttia tai korjauksia, vaikka niihinkin Leinoset olivat valmiita.
– Olimme varautuneet myös isompiinkin remontteihin, mutta tämä oli meille täydellinen ratkaisu. Pääkriteerimme oli sijainti ja se, minkälainen fiilis talosta tulee, Lasse linjaa.
Kun tulimme ensimmäistä kertaa näyttöön, valoisa ja aurinkoinen keittiö ja ruokailutila tuntui heti erityisen mukavalta, Laura sanoo.
Oma tontti ja iso autotalli
Reilun kahdeksan kilometrin päässä Vaasan torista sijaitseva talo on omalla, kookkaalla, 1600 neliömetrin tontilla ja siinä on valtavankokoinen, 60 neliön suuruinen autotalli.
– Onhan se selvä, että kun tontti on oma, talon hinta on korkeampi kuin vuokratontilla. Toisaalta ei ole vuokranmaksumurheita eikä sen pohtimista kuinka pitkä vuokrasopimus on, Lasse vertailee.
Isolle tontilleen pariskunta ei ollut vielä suunnitellut sen kummempaa käyttöä. Ensin pitää päästä asettumaan rauhassa ja ajan kanssa voi pohtia haluaako siihen muutoksia.
– Tuo iso autotalli luo kyllä mahdollisuuksia moneen asiaan, Lasse iloitsee.
Alueille halutaan omaleimaista kokonaiskuvaa
Kaupunkien ja taajamien pientaloasuinalueiden tiivistyessä, kaavoittajien antamat rakennusmääräykset ja ohjeet tarkentuvat, ja niistä pidetään myös entistä tiukemmin kiinni. Pientaloille pyritään saamaan jokin keskinäinen yhteinen lanka, jotta alue saadaan yhtenäiseksi. Se voi olla kattokulma, julkisivumateriaali tai –väritys tai vaikkapa kadun puoleiseen rajaan kiinni rakentaminen.
– Tämä on vähän sellaista tasapainoilua määräysten ja ohjeiden valvonta ja toisaalta rakentajien toiveiden huomioiminen, Vaasan kaupungin rakennustarkastaja Paula Frank kertoo.
Frankin mukaan kunnat ja kaupungit pyrkivät luomaan ohjeistuksillaan viihtyisyyttä asuinalueille. Määräykset voivat silti tuntua pientalon rakentajista pilkun viilaamiselta katon kaltevuusmittauksineen ja katon ja talon ulkokuoren väritysohjeineen.
– Ymmärrämme kuitenkin, että oma talo on monelle elämän kokoinen unelma ja tietysti haluamme myös sen huomioida mahdollisuuksien mukaan.
Pientaloalueiden kaavamääräykset poikkeavat paljonkin tarkkuudessaan riippuen siitä, kuinka vanhasta kaavasta on kyse. Todella vanhoissa kaavoissa on pääasiassa määrätty rakennuspaikka ja rakentamisen määrä, ei juuri muuta. Tänä päivänä alueesta riippuen, onko täydennysrakentamisesta tai uudisrakentamisesta kyse, voi olla paljonkin mm. väritykseen liittyvää määräystä. Uusiin kaavoihin myös tehdään pääsääntöisesti rakennustapaohjeet, joilla avataan ja tarkennetaan kaavan viitoittamaa tietä.
– Vanhoille alueille rakennettaessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, kuinka tuleva rakentaminen sopii alueen ympäristöön. Tällöin on myös mahdollista kaavasta vähäisesti poiketa, kun se tukee hyvän ympäristön rakentumista.
Jos rakennustapaohjeita ei ole hyväksytetty asemakaavan mukana, ne eivät ole sitovia määräyksiä, vaan ohjeita.
Frank muistuttaa, että yhteinen ympäristömme tarvitsee ohjeistusta.
– Me katsomme myös ympäristöön sopivuutta ja, jos uudella alueella on pyritty alussa ohjeita noudattamaan, niin siitä pyritään pitämään kiinni. Rakentajat ovat tonttia hakiessaan tutustuneet siihen, millainen alue on muodostumassa, joten on luontevaa johdonmukaisesti tavoitella suunnitellun mukaista aluetta.
Mustien talojen alueet
Frank on huolissaan nyt muodissa olevasta mustien talojen trendistä.
– On alueita, joille tuntuu kasautuvan pääosin mustia taloja. Miltä alue kokonaisuutena silloin tulee näyttämään, varsinkin, kun aikaa kuluu?
Frank pyytää rakentajia käyttämään huolellista harkintaa mustan värin kanssa.
– Kun mustaan yhdistää vaikkapa puun väriä sisäänkäyntiin tai ikkunanpuitteisiin, keventyy yleiskuva huomattavasti. On hyvä muistaa myös, että tyylillisesti musta väri ei sovi kaikkiin taloihin, ja eteläsivulla musta ulkoväri vaatii aktiivisempaa huolenpitoa.
