Innostusta ja ideoita vaikka muille jakaa – ja kyllä on jaettukin
Ulkona on +30 astetta lämmintä. Mikä olisi tuota parempi keli kolmen sukupolven levittäytyä sisällä käsitöiden tekoon. Seija Pihlaja on innostanut ja opettanut myös jälkipolveaan kädentaitoihin.
Kutomisesta ja tekstiileistä se alkoi, vaatteidenteosta omille lapsille.
– Olen tehnyt aina käsitöitä, kuten teki äitini ja kaikki sisaruksenikin. Ihan alkuun kudoin sukkia, kurikkalainen Seija Pihlaja muistelee.
Kun lapsille ei tarvinnut enää tehdä vaatteita, alkoi aikaa löytyä myös muille käsitöille – ja kansalaisopiston käsityöpiireille.
Lue myös
Mosaiikki tällä hetkellä mieluisin
Mosaiikkityönsä Pihlaja suunnittelee paljolti itse, joskin ideoita on hyvä poimia myös Pinterestistä.
– Mosaiikkiset linnunpöntöt eivät ole juurikaan asukkaille kelvanneet. Tosin huomasin juuri, että osasta niistä puuttuu pohja, Pihlaja naurahtaa.
Linnunpönttöjä Pihlajalla on talon ja ulkorakennuksen seinustoiden lisäksi myös sisällä.Käsitöistä mosaiikki on tällä hetkellä ehkä se mieluisin, Pihlaja ounastelee.
Viimeisimpänä hän on aloittanut makramee-solmeilun. Seinävaatteita ja amppeleita on ehtinyt valmistua jo useita. Pyyntöjä erilaisista käsitöistä Pihlaja saa silloin tällöin, tällä hetkellä eniten juuri makrameesta.
– Erityisesti joululahjoiksi niitä halutaan.
Työhuone aina valmiina
Työtilat on Pihlajalla kohdillaan. Omakotitalon yksi huone on pyhitetty käsitöille.
– Sitä ei tarvitse siivota!
Pihapiirissä olevaan halliin on koottu kangaspuut.
– Lähinnä lapset ja lastenlapset kutovat siellä tällä hetkellä mattoa, Pihlaja sanoo.
Kodin seinillä käsityöharrastuksesta kertoo myös sormustinkokoelma. Niitä Pihlaja on hankkinut paljolti itse, mutta kokoelmaa on kerryttänyt myös tuliaiset.
Tarpeen vaatiessa vaikka roskikseen
Ihan aina Pihlaja ei käsitöissään onnistu. Joitakin töitä tai tekniikkaa pitää harjoitella toista enemmän. Jos työ ei onnistu, sen voi kantaa hiljaa roskikseen.
– Kerran kannoin sinne kokonaisen temppuilevan ompelukoneen, Pihlaja naurahtaa.
Uutta konetta ei ihan heti käsityöhuoneen pöydälle ilmestynyt.
Teknisesti vaikeinta käsityötekniikkaa Pihlaja ei osaa nimetä.
– Kun makrameen tekoon pääsee sisälle, ei sekään vaikeaa ole.
Punasipulin kuoria ja lupiinia
Lankojen värjäys on palannut pienen tauon jälkeen takaisin Pihlajan käsityörepertuaariin. Värjäykseen hän on käyttänyt avocadoa, veriseitikkiä, keltaista sipulia, sinipuuta, kokenilliä, krappia, mustaa teetä, punasipulin kuoria ja lupiinia.
– Muun muassa marimekkosukat olen kutonut itse värjätyistä langoista, Pihlaja toteaa.
– Tällä hetkellä samoista langoista on työn alla toiset sukat.
Pihlajalla on jo suunnitteilla syksylle kansalaisopiston Kivat käsityöt -kurssi. Hän kehuu Kurikan opiston hyvää tarjontaa. Myös Ilmajoen opiston, Taito Etelä-Pohjanmaan sekä Kankaanpään opiston kursseille hän on osallistunut.
Linnunpöntöt miellyttävät
Omaa suosikkikäsityötään Seija Pihlaja ei osaa nimetä, ne vaihtelevat. Linnunpönttöjen hän kyllä myöntää istuvan hyvin omaankin silmään.
Käsitöistä mukana kulkee aina kudin.
– Tavallisesti minulla on useampi työ kesken. Tekemistä on kiva vaihdella.
Jälkipolvikin innostunut
Hellepäivänä Seija Pihlajan tupa on täyttynyt jälkikasvusta. Tupakeittiön pöytä ja lattia on täyttynyt tällä kertaa kankaista ja kaavoista. Työn touhussa on kummitytön lisäksi tytär ja miniä, kaikki jälkikasvuineen.
Kummityttö on alan ammattilainen ja hakeutunut alalle kenties kummitätinsä innoittamana. Miniä toteaa anoppinsa inspiroineen koko jälkikasvunsa käsitöiden pariin. Opetusta vastaanotetaan yhtä innokkaasti kuin sitä annetaan. Tosi odotettuja ovat myös jälkipolville tehdyt joululahjat.
Uusista käsityön tekniikoista tai keksinnöistä ei Seija Pihlajaa ole nuorempi väki päässyt vielä yllättämään. Jos joku suvusta kertoo huomanneensa jotain uutta, on Kurikan tuvassa sitä jo ehditty kokeilla.
Kosminen näppy loistaa
Seija ja Arto Pihlajan pihalla Kurikassa komeilee neljä eri kokoista sementtipalloa, joista työntyy ulos pilttipurkkeja. Pimeän aikaan lasipurkeista loistaa valo. Nimetkin palloille on keksitty.
-Ne ovat kuulemma kosmisia näppyjä tai neutriinoilmaisimia, Pihlaja nauraa.
Kosmisen näpyn olemus ei liene kenenkään tiedossa, joten kiistämisen mahdollisuutta ei ole. Ensimmäiset neutriinohavainnot on tehty 1970-luvulla.
