Kevytauto voittaa mopoauton turvallisuudessa
Kevytauto on Suomen teillä ajeleva uusi tulokas, jos niiden ajamisen salliva lakimuutos astuu voimaan tulevaisuudessa.
– Kevytauton tavoitteena on ollut tarjota nuorille mopon ja mopoauton rinnalle uusi turvallisempi liikkumismuoto. Se myös laajentaa haja-asutusalueiden ja maaseudun nuorten liikkumis- ja opiskelumahdollisuuksia, liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtaja Sini Wirén kertoo.
Kevytauto tarkoittaa nopeusrajoitettua henkilöautoa, jonka maksiminopeus on 60 kilometriä tunnissa. Kevytauton rattiin pääsee 15 vuotta täyttänyt nuori, jolla on taskussaan mopoauton kuljettamiseen oikeuttava AM121-ajokortti. Mopoautokortin saadakseen on nuoren suoritettava teoria- ja ajokoe hyväksytysti, mutta hänen ei tarvitse ottaa ajo-opetusta. Käytännössä ilman ajo-opetusta ei ajokokeesta voi kuitenkaan päästä läpi.
Tämä on mainos. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.Lainsäädäntö toppuuttelee prosessia
Laki hyväksyttiin viime joulukuussa, mutta lopulliset säädökset ovat vielä antamatta, joten mm. autoliikkeet ovat joutuneet odottamaan kaupan käynnistymistä lain voimaan astumisen viime metreille.
Yllättävä käänne kevytautoasiassa oli EU:n komission elokuussa lähettämä tarkempi kirjelmä, jossa se antoi Suomelle huomautuksen kevytautolain säännöksistä.
– Jo vuosi sitten lakia laatiessa komissiolta oli tullut huomautus, mutta tämä uusi on yksityiskohtaisempi ja sen vuoksi sitä on selvitettävä huolellisesti, Wirén pohtii.
Ruotsissa nopeusrajoitetuilla autoilla on saanut ajaa jo vuosia, mutta Suomeen kaavaillun kevytauton säännökset poikkeavat Ruotsista. Komission antama huomautus ei estä lain voimaantuloa, mutta voi noudattamatta jätettynä johtaa rikkomusmenettelyn käynnistämiseen. Siitä voi tulla huomattavat taloudelliset seuraukset, joten sekin seikka on nyt otettava huomioon ennen kuin laki astuu lopullisesti voimaan, Wirén huomauttaa.
Mopoauton kilpailijaksi
Mopoautojen myyntitilastot kertovat, että niiden myynti on romahtanut. Koko maassa on tänä vuonna myyty vain 11 uutta mopoautoa, kun vielä kaksi vuotta sitten myyntimäärä oli yli 700 ja parhaimmillaan yli 1000 autoa vuosittain.
Henkilöauto muuttuu kevytautoksi, kun siihen asennetaan nopeusrajoitin ja se muutoskatsastetaan. Kevytauton maksiminopeuden säätää autoon asennettava elektroninen nopeusrajoitin.
– Rajoitinta ei voi asentaa itse, vaan asennuksen tekee liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtuuttama toimija, esimerkiksi korjaamo, Wirén kertoo.
Rajoitinta ei siis saa kytkettyä hetkellisesti pois päältä, jos esimerkiksi perheen isä tai äiti tarvitsee autoa.
Alun perin hallituksen esitys kevytautojen nopeudeksi oli 45 kilometriä tunnissa, mutta eduskunta nosti sen 60 kilometriin tunnissa. Nostoa perusteltiin muun muassa liikenteen sujuvoittamisella.
Ajoneuvona henkilöauto on monin verroin mopoautoa turvallisempi. Henkilöautossa on paljon turvallisuutta sekä ajettavuutta lisäävää tekniikkaa.
Ikärajoituksen vuoksi ajonvakautusjärjestelmä on jokaisessa kevytautossa pakollinen varuste. Muun muassa Autoalan tiedotuskeskus pitää ajonvakautusjärjestelmää yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekniikoista sitten turvavyön. Euroopan parlamentti on myös linjannut, että automaattinen hätäjarrutus on tulossa pakolliseksi varusteeksi tulevaisuudessa.
Mikä kevytauto on?
- Kevytauto on tavallinen henkilöauto, jonka suurin nopeus rajoitetaan 60 kilometriin tunnissa.
- Auton omamassa saa olla korkeintaan 1500 kg, ja sen ikään ja käyttövuosiin liittyy rajoituksia.
- Nopeudenrajoitin tulee rajoittamaan vain huippunopeutta
- Kevytautoa saa ajaa 15-vuotias henkilö ja ajamiseen vaaditaan mopoautoon oikeuttava AM-ajokortti. Moottori- ja moottoriliikennetiellä ajaminen ei ole sallittua.
- Kevytauton voi hankkia valmiiksi muutettuna tai muuttaa henkilöauton (M1-luokka) kevytautoksi (T1-luokka) asennuttamalla rajoittimen Traficomin hyväksymällä korjaamolla.
- Kun kevytautolle ei ole enää tarvetta, nopeudenrajoitin voidaan poistaa ja ajoneuvo muutoskatsastaa takaisin henkilöautoksi.
”Lapseni eivät mopoauton kyytiin enää mene”
Onnettomuustietoinstituutin kesäkuussa 2017 valmistuneen mopoautoraportin mukaan mopoautoille sattuu vuosittain noin 1 000 liikennevahinkoa. Noin joka kymmenes mopoauto on osallisena liikenneonnettomuudessa vuosittain. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia mopoautoilla on tapahtunut neljä vuosina 2004–2016.
Vaasalainen juuri 15-vuotta täyttänyt Melvin Kloo oli mopoautokolarissa pelkääjän paikalla reilu kuukausi sitten. Mopoauto tuhoutui käytännössä täysin ja sen kuvan nähdessään ihmettelee, etteivät autossa olleet loukkaantuneet pahemmin. Auto lähti kuljettajan käsistä liikenneympyrässä, joten sen vauhti ei ollut edes mopoauton maksiminopeus 45 km/h.
– 34 lasinsirua otettiin pois Melvinin kädestä ensin. Sitten toisessa leikkauksessa kädestä puhdistettiin asvalttia ja muuta likaa. Pitää olla iloinen ja kiitollinen siitä, että ei käynyt pahemmin, Melvinin isä Christoffer Kloo iloitsee.
Kloo ei ole aiemmin ymmärtänyt mopoautojen turvattomuutta onnettomuuksissa.
– Kun ne näyttävät autoilta, niin se antaa valheellisen kuvan niiden turvallisuudesta. Ei henkilöautolle olisi käynyt lähellekään noin pahasti, jos se olisi kaatunut liikenneympyrässä ajettaessa.
Kloon lapset eivät enää mopoauton kyytiin pääse.
– Se on varma asia.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo toteaa, ettei tutkittua tietoa kevytautojen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen juuri ole.
– Tällaista ajoneuvoa ei ole näin nuorille aikaisemmin ollut tarjolla.
Mopoautojen onnettomuuksista tilastotietoa sen sijaan löytyy.
– Mopoauto-onnettomuuksissa ei ole ollut yhtään vakavaa onnettomuutta, jossa olisi ollut hyötyä siitä, että mopoauto olisi kulkenut kovempaa. Mopoautoilijat ajelevat lähinnä itse peräänajoja, Vuoristo sanoo.
Kolareissa mopoautot ovat autoja vastaan heikoilla.
– Henkilöautossa taas on paljon hyvää turvatekniikkaa. Siinä mielessä uudistus on todella hyvä.
