Suomalaistutkimus koiran hermorappeumataudista poiki yhteydenoton Yhdysvalloista
Suomessa on maailman suurin koirien biopankki, jota hyödynnetään ympäri maailmaa.
Koiria on hyödynnetty biolääketieteessä jo satoja vuosia. Ensimmäinen suonensisäinen injektio ja myöhemmin verensiirto tehtiin koiralle jo 1600-luvun puolivälissä. 1840-luvulla tunnistettiin kammiovärinä ensin koirasta ja opittiin sen hoitaminen sähkövirran avulla. Tämä johti myöhemmin sydäntahdistimen kehittämiseen ihmispotilaille. Samalla vuosisadalla kehitettiin koirien avulla rabiesrokotus pelastamaan lukemattomia ihmishenkiä.
Pavlov tutki uudella tavalla koiran ruoansulatusjärjestelmää 1900-luvun alkupuolella ja kuvasi samalla ehdollistamiskäyttäytymistä. 1920-luvulla löydettiin koirista insuliini diabeteksen hoitoon. Koiran rooli on ollut keskeinen myös anemian, riisitaudin ja eturauhassyövän hormonihoidon kehittämisessä.
– Kaikki nämä esimerkit osoittavat koiran keskeisen merkityksen sairauksien hoitamiseen ihmisille aina viiden myönnetyn Nobel-palkinnoin verran, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Koirien ja ihmisen sairaudet ovat pitkälti samat ja kehittyvät usein samankaltaisesti, mukaan lukien iho- ja silmäsairaudet, syövät sekä epilepsia.
– Sairauksien taustalla on usein samat geenit. 2000-luvun alussa valmistunut koirien geenikartta, jota mekin olemme nyt parannelleet, on lisännyt uudelleen koirien merkitystä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Koira mallintaa eläimistä usein parhaiten ihmissairauksia, Lohi lisää.
Koirilta on kerätty vajaan 100 000 näytteen ja 330 rodun biopankki Lohen laboratorioon. Kissojen näytteitä on noin 5 000 yli 40:stä rodusta. Perinnöllisiä sairauksia korilta on kuvattu liki tuhat ja vasta puoleen niistä on löydetty geenivirheet.
Lohen ryhmässä julkaistu geenilöytö 4 kuukauden ikäisen lagoton hermorappeumataudista poiki yhteydenoton Yhdysvalloista. Sikäläisen lapsen ja suomalaisen lagoton samalla tavalla eteneviä tauteja seurataan nyt rinta rinnan ja hoitoa yritetään kehittää koko ajan.
Lue myös
Koirien kahdeksan eri linjaa
Koiran seitsemään turkkityyppiin riittää kolme eri geenimuunnosta. Karvattomien koirien taustalla on geenimuunnos.
Jalostus on toisaalta muokannut koirien perimää ja yksinkertaistanut rakenteellisten ominaisuuksien genetiikkaa. Esimerkiksi rotujen välisiä kokoeroja pienten ja suurten koirien välillä pystytään selittämään pitkälti kuudella geenillä, kun ihmisen pituuteen on liitetty jopa 12 000 geenimuunnosta.
Käyttäytyminen on kuitenkin kompleksisempaa ja taustalla on satoja geenimuunnoksia. Tuoreen kattavan DNA-tutkimuksen perusteella koirat jakautuivat perimältään ja käyttäytymiseltään pääosin kahdeksaan eri linjaan: terrierit, rekikoirat, paimenkoirat, vinttikoirat, pystykorvat, vainukoirat, pointterit ja noutajat. Eri linjoihin on rikastunut erilaisia geenimuunnoksia, jotka ohjaavat aivojen toimintaa.
Susi – kesyyntyi vai kesytettiin?
Se, että koira oli ensimmäinen kesylaji ja että koirat polveutuvat harmaasudesta, vallitsee yksimielisyys.
– Mutta missä, milloin ja miten, on vielä avoinna, professori Hannes Lohi toteaa.
Koiran alkua voidaan selvittää kahdella tavalla, arkeologisilla kaivauksilla ja DNA-tutkimuksella. Arkeologiassa hankaluutta aiheuttaa se, miten erottaa koira ja susi.
– Vanhin luu, mikä on löydetty ja vahvistettu koiran luujäänteeksi on noin 15 000 vuoden takaa Euroopasta. Amerikasta on tehty 13 000 vuotta vanhoja löytöjä. Vanhempiakin löytöjä on tehty, mutta löydöistä ei ole varmuutta ovatko ne suden vai koiran ja todennäköisimmin sutta, Lohi sanoo.
Se, mistä koiran kesyyntyminen alkoi, on niin ikään vaihdellut riippuen kerätyistä näytteistä.
-Vuosituhannen alussa kesyyntymisen pääteltiin alkaneen Itä-Aasiasta. Sen jälkeen ollaan päädytty niin eteläiseen Itä-Aasiaan, Lähi-itään, Eurooppaan, Keski-Aasiaan kuin Siperiaan.
Tällä hetkellä on vallalla käsitys kesyyntymisen alkaneen juuri Itä-Aasiasta.
-Susi on globaali sopeutuva eläin ja viihtyy kaikilla mantereilla. Ikivanhat näytteet paljastivat kaksi susikantaa, länsi- ja itäeuraasilainen. Ne ovat aika ajoin risteytyneet keskenään. Koira vaikuttaisi kesyyntyneen kerran itäeuraasialaisesta kannasta, mutta lisätutkimuksia ikivanhoista susinäytteistä tarvitaan varmistukseksi.
Koiran alkuperää ei saada selville nykyisiä elossa olevia susi- tai koirakantoja tutkimalla. Kesyyntymiskysymys kiinnostaa, sillä koirat vaikuttivat osaltaan sivilisaatioiden syntyyn.
Varsinainen jalostus alkoi Englannissa
Koira on nykytiedon mukaan kesyyntynyt viimeisen jääkauden alussa, arviolta 15 – 40 000 vuotta sitten. Suosituin arvio lienee 23 000 vuoden paikkeilla.
-Se, kesyyntyikö koira itse vai kesytettiinkö se, on myös avoinna, Lohi sanoo.
Jääkauden jälkeen, 11 000 vuotta sitten, on maailmassa todettu olleen ainakin viisi perimältään erilaista koirakantaa, jotka kulkeutuivat sittemmin ihmisen mukana ympäri maailman.
-Varsinainen koirajalostus alkoi viktoriaanisella ajalla 1850-luvun Englannissa. Näyttelyihin ja kokeisiin haluttiin reilummat pelisäännöt, etteivät tuomarit arvioineet vain toistensa koiria sarjansa parhaiksi.
Nyt maailmassa on rotuja useita satoja, ja Suomessakin yli 300.
-Onhan se kiinnostava kysymys, mitä kaikkea esimerkiksi aivojen fysiologiassa onkaan pitänyt tapahtua ja muuttua, että petoeläimestä ja saalistajasta muovautuikin meidän paras ystävä ja seuralainen.
Tätä kysymystä selvittäessä opitaan ymmärtämään uudella tavalla aivojen toimintaa ja käyttäytymistä ohjaavia geenejä ja tapahtumia.
– Löydöksillä tulee olemaan merkitystä myös psykiatristen sairauksien ymmärtämiseen ja hoitoon, Lohi aprikoi.
