Tulevaisuudessa yhä useampi kerrostalo lämpenee maalämmöllä
Seinäjoen keskustan kupeessa sijaitsevaan puutarhamaiseen Pohjan kaupunginosaan rakentuu kerrostalokaksikko, joissa suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman pitkälle viety energiaomavaraisuus.
Louhenkadulle Pajuluoman rantatontille rakentuva As Oy Louhenhovi 1 tavoittelee energian suhteen korkeaa omavaraisuutta ja sitä kautta edullisia asumiskustannuksia. Energiamuodoiksi valittiin maalämpö sekä aurinkosähkö.
Maalämpö on edullinen, tehokas ja luotettava ratkaisu myös kerrostaloissa. Runsaasti lämmitettäviä neliöitä sisältävässä kerrostalokohteessa investointi maksaa itsensä takaisin nopeasti.
– Olemme saaneet maalämpöä hyödyntävistä rivitalokohteistamme hyviä kokemuksia ja halusimme tarjota samaa asumismukavuutta myös kerrostaloasujille. Ihmiset ovat heränneet tarkastelemaan myös asumisensa hiilijalanjälkeä ja energiatehokkuuden ohella myös energian tuotantomuoto on monelle tärkeä kriteeri oman kodin valinnassa, kohteen rakennuttaja, Seinrac Oy:n toimitusjohtaja Jouni Hoisko kertoo.
Asunnot lämpenevät vesikiertoisella lattialämmityksellä. Koska pattereita ei ole, ikkunoista voitiin tehdä isoja, lähes lattiatasosta alkavia maisemaikkunoita. Patterittomuus antaa vapaat kädet myös asunnon sisustajalle.
Viilennys tuo helpotusta kesäisin
Maalämpö mahdollistaa myös asuntojen viilennyksen kesäisin.
– Monet pelkäävät sitä, kuinka kuumaksi kerrostaloasunto muuttuu kesäisin, joten Louhenhovi ykkösen kesäviilennystoiminto on otettu asunnonostajien keskuudessa ilolla vastaan, asuntojen myynnistä vastaava Kiinteistötoimisto Kätkänaho Oy:n Harri Kätkänaho sanoo.
Maalämmössä olevan lattialämmitysjärjestelmän kesäviilennystoiminto ei lisää asunnon sähkönkulutusta, joten sen käyttö on ilmaista. Lisäksi se on täysin äänetön, toisin kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppu.
Kätkänaho kiittää myös huoneistojen pohjaratkaisuja onnistuneiksi. Isojen ikkunoiden ja korotetun huonekorkeuden ansiosta asunnot ovat valoisia, eikä hukkatilaa tai pimeää käytävätilaa ole laisinkaan.
Kolmioissa kodin sydän on keittiösaareke. Ruokailutila on yhtä avointa tilaa olohuoneen kanssa, mutta keittiökaapisto tiskipöytineen jää seinäkkeen taakse, joten tiskit ei näy olohuoneeseen.
Kätkänaho kiinnittää huomiota myös parvekkeen sijoitteluun.
– Parvekkeet on sijoiteltu olohuoneiden jatkeeksi, jolloin keittiön korkeista ikkunoista on esteetön näkymä pihalle. Keittiönpöydän ääressä ollaan paljon, joten on tärkeää, että sieltä näkee suoraan pihalle.
Ikkunat ja niistä avautuvat puisto- ja jokimaisemat näyttelevätkin isoa roolia asunnoissa. Pohjan kaupunginosan vehreys vanhoine kuusipuineen sekä isoine koivuineen tuo luonnon lähelle kaikkine vuodenaikoineen.
Aurinkoenergiaa ja sähköautoja
Auringonvaloa hyödynnetään modernissa taloyhtiössä muutenkin. Maalämpö ja aurinkopaneelit tekevät asumisesta huomattavan edullista.
– Maalämpö on tosi edullinen lämmitysmuoto, mutta pumppu kuluttaa jonkin verran sähköä. Louhenhovin katolle asennettujen aurinkosähköpaneelien ansiosta rakennus on osan aikaa vuodesta suotuisissa olosuhteissa lämmityksen ja jäähdytyksen osalta omavarainen. Katolla on vielä laajennusvaraakin, joten tulevaisuudessa ylimääräistä sähköä voidaan käyttää esimerkiksi asukkaiden sähköautojen lataukseen, Hoisko selvittää.
– Pihassa on ruhtinaallisesti parkkitilaa ja jokaisessa tolpassa on valmius sähköauton lataukseen. Myös pikalataustarpeet on huomioitu ja niitä varten on vedetty valmiiksi kaapeleita, Hoisko esittelee.
Älylukko helpottaa kulkemista
Moderni tekniikka ulottuu Louhenhovissa myös oviin. Perinteiset avaimet korvataan kotimaisella Rollock-älylukitusjärjestelmällä. Lukituksen hallinta voidaan ohjelmoida sirullisiin kortteihin, avaimenperätunnistimiin, puhelimen sovellukseen tai vaikkapa tietokoneisiin, jolloin ovi voidaan avata myös etänä. Jatkossa järjestelmää on mahdollista kehittää siten, että se tunnistaa langattomasti, kun asukas lähestyy lukkoa ja avaa oven automaattisesti. Tästä on apua erityisesti rollaattorin tai pyörätuolin kanssa kulkeville.
– Esteettömyys on huomioitu taloyhtiössä muutenkin mm. oviaukkojen leveyksissä ja tilavissa kylpyhuoneissa, Kätkänaho kuvailee.
Louhenhovi 1 muuttovalmis vuodenvaihteen jälkeen
Louhenhovin 20 asunnosta yhdeksän on vielä vapaana. Kohteessa tehdään parhaillaan viimeistely- ja sisustustöitä. Muuttamaan pääsee tammikuussa. Louhenhovi 1:sen naapuritontille tulevan sisarkerrostalon rakentaminen alkaa keväällä 2021.
Iso puistoon ja Pajuluoman jokivarsimaisemaan rajoittuva tontti tarjoaa kerrostalolle varsin harvinaista luonnonläheisyyttä. Piha on mahdollisuuksia täynnä.
– Jokirantaan sopisi hienosti esimerkiksi grillikatos istuinryhmineen, Hoisko maalailee.
Louhenhovia erottaa keskustasta vain rautatieasema ratapihoineen.
– Asemanseutu kehittyy kovaa vauhtia ja jos alikulku toteutuu, lyhenee matka keskustaan entisestään, Kätkänaho esittelee.
Kätkänahon mukaan asuntokauppa Seinäjoella on jopa piristynyt koronan aikana.
– Ihmiset ovat ehkä nyt ehtineet muilta kiireiltään paremmin keskittymään omiin asioihinsa ja saaneet laitettua kodinvaihtoprojekteja alulle. Myös lisääntyneet etätyöt ovat varmasti lisänneet toiveita oman asumisen suhteen, Kätkänaho toteaa.
– Odotamme kovasti, että pääsemme pitämään Louhenhovissakin ensimmäiset esittelyt.
As Oy Seinäjoen Louhenhovi 1, Louhenkatu 6, Seinäjoki
- Arkkitehtisuunnittelu; Arkkitehti Pasi Aaltonen, Turku (6 erilaista asuntotyyppiä kaksioita ja kolmioita, paljon valinnan varaa erilaisissa pohjaratkaisuissa)
- Rakennuttaja; Seinrac Oy ja New House Innovation Oy
- Myynti: Kiinteistötoimisto Kätkänaho Oy
- Rakennesuunnittelu sekä kantavien betonirakenteiden toimitus; Insinööritoimisto Seinäjoen Rakennustekniikka Oy Seira (Keijo Kitinoja)
- Sähköurakoitsija; Kora Installations Oy
- Lvi urakoitsija; Lvi Katila Oy/Hanakat
- Aurinkosähköpaneelit; Onninen Oy
- Kalusteet, toimittaja Novart Oy
- Pintamateriaalit; Värimiehet Oy, Rtv Oy, Stark-Suomi Oy
Maalämpö:
Toimittaja: Nibe
Valmistajan laskelmien mukaan;
- Vuotuinen energian säästö 95000 kWh, rahallisesti 11000 € (per asunto n. 550 e vuodessa)
- Vuotuinen päästöjen vähennys 21000 kiloa hiilidioksidipäästöjä.
- Lattiaviilennys kaikissa huoneistoissa maalämpölaitteiston kautta, toimittaja Uponor Oy
Tähtäimenä pitkä elinkaari rakennukselle
– Täytyy muistaa, että maailman syrjä on pitkä. Rakenneratkaisuja suunnitellessa ja tehdessä pitää tähtäimenä olla rakennuksen pitkä elinkaari. Rakentamisen laatu on myös pitkälti asennekysymys, haluammeko vain tämän äkkiä tehdyksi, että pääsemme seuraavalle työmaalle? Vai haluammeko tehdä työmme niin että meidät muistetaan siitä ja työtämme arvostetaan, Hoisko kuvailee.
Louhenhovissa suuri osa töistä tehdään tuntitöinä, jolloin työntekijöillä on varmasti aikaa tehdä työ huolellisesti.
– Käytämme paikallisia ja pitkältä ajalta tuttuja työntekijöitä ja urakoitsijoita. Se on iso asia laadun varmistamisessa, Hoisko kertoo.
– Erittäin tärkeää on myös riittävän pitkä rakennusaika ja että rakennuksen lämmityskausi on saanut jatkua riittävän kauan, jolloin kosteus on poistunut ja rakenteet ehtivät varmasti kuivaa riittävästi ennen pinnoitusta. Tämän talon rakentamisaika on 14 kuukautta, se on pitkä mutta perusteltu, koska paksuimmat betonirakenteet olivat kunnolla pinnoituskuivia vasta 11 kuukautta valusta.
Asunnoissa on kauttaaltaan korotettu huonekorkeus ja etätyöläisiä helpottamassa valmiit tietoliikenneyhteydet. Myös äänieristyksiin kerrosten välillä on panostettu normaalia enemmän, joten asunnot ovat hiljaisia.
Tiiviysmittaus todentaa hyvän ilmanvuotoluvun energiatodistuksessa
A-energialuokan saavuttaminen edellyttää myös hyvää rakennuksen ilmatiiviyttä. Energialuokkaan A oikeuttava ilmanvuotoluku on todennettava mittauksin. Louhenhoviin mittaukset teki ThermaScan Oy.
Tiiviystutkimus on hyvä menetelmä mahdollisten vuotopaikkojen havaitsemiseen. Asuntoon tehdään väliaikainen alipaine, jolla on tarkoitus löytää mahdolliset ilmavuodot. Ilmanvuotoluvun määritykseen käytetään tarkastelussa viittä eri paine-eroa, Jouni Koivuniemi ThermaScan Oy:stä kertoo.
Tiiviysmittaukset tehtiin työmaaolosuhteissa huoneistokohtaisesti paineistamalla asunto kerrallaan. Mittauskohteiksi valittiin isoimmat asunnot, että ulkovaipan pintaa saatiin tarkasteluun mahdollisimman laajasti. Rakennuksen ilmanvuotoluvuksi ilmoitetaan asunnoista mitattujen lukemien keskiarvo.
Asunnosta saatiin hyvät lukemat ja tiiviysmittaus toimiikin samalla yhtenä laadunvalvontamenetelmä.
Hoiskoa hyvä mittaustulos ei yllättänyt.
– Eihän se mikään vahinko ole, vaan tulos oli odotettua A-luokkaa, mihin olemme kaikessa rakentamisessa pyrkineet, Seinrac Oy:n toimitusjohtaja Jouni Hoisko sanoo tyytyväisenä.
Ilmanvuotopaikkoja voidaan etsiä myös lämpökameralla.
