Maa järisee Suomessa viikoittain
Lappajärvellä mitattiin magnitudiltaan 3,8 maanjäristys vuonna 1979. Suomen voimakkaimman maanjäristyksen, Perämerellä vuonna 1882, magnitudi oli arviolta noin 5,0.
Seismologi Kati Oinonen sai tammikuisena aamuna ilmoituksen maanjäristyksestä Kouvolassa.
– Meille seismologian instituuttiin tulee viikoittain useita ilmoituksia maanjäristyksistä. Tämän kertainen Kouvolan järistys oli magnitudiltaan 1,5, Oinonen toteaa.
Suomessa aktiivisimpia maanjäristysalueita ovat juuri Kouvolan seutu, Kuusamon alue sekä Suomen ja Ruotsin raja-alue.
– Suomen 2000-luvun suurin maanjäristys mitattiin vuonna 2017 Limingassa magnitudiltaan 3,3.
Lue myös
Ihmiset saavat aikaan maanjäristyksiä
Luonnollinen maanjäristys syntyy, kun maankuoreen kertynyt jännitys ylittää jossakin pisteessä kiviaineksen lujuuden ja jännitysenergia purkautuu maanliikkeenä. Mutta myös ihmiset voivat saada aikaan maanjäristyksiä.
– Isot kaivokset muuttavat kallioperän jännityksiä, öljynporauksilla tehdään tilaan maan liikkeille ja ison padon muodostama vesialue saattaa muuttaa maan jännityksiä, Oinonen luettelee.
Hän mainitsee Atlantin leviämisen olevan suurin maanjäristysten aiheuttaja ja saavan aikaan muutoksia myös Suomessa. Joitain mekanismeja syntyy myös maan kohoamisesta.
Seismologista ydinkoevalvontaa
Seismologeja toimii Suomessa joitain kymmeniä. Seismologian instituutilla on Suomessa yli 30 pysyvää mittausasemaa, joilla mitataan niin maanjäristyksiä kuin kaikkea maan liikettä. Seismologian instituutti julkaisee tapahtumista kolmenlaisia raportteja: automaattisia ja tarkastettuja sekä erilaisia maanjäristysluetteloita.
– Lisäksi instituutin sivuilta löytyvällä hakutyökalulla voi kuka tahansa hakea Suomen ja lähialueiden maanjäristyksiä, Oinonen sanoo.
Esimerkiksi Sysmässä sijaitseva seisminen asema on osana ydinkokeiden valvontaorganisaation CTBTO:n kansainvälistä valvontaverkostoa ja sen dataa käytetään seismologiaan perustuvaan ydinkoevalvontaan.
Asema on ollut olemassa vuodesta 1985 lähtien ja se on yksi 50 primääriasemasta, joita sijaitsee ympäri maailmaa.
Suomen suurin mahdollinen maanjäristys
Arvioita siitä, kuinka suuri maanjäristys Suomessa voisi tapahtua, on haastavaa.
– Tutkimuksella nimeltään probabilistinen seisimien hazardiarvio, PSHA, voidaan tehdä arvioita, mutta haastavaa se on, Oinonen sanoo.
Seismologinen instituutti täyttää tänä vuonna 63 vuotta. Maanjäristysten mittaus Suomessa aloitettiin kuitenkin jo 100 vuotta sitten Helsingin Siltavuoren penkereellä.
Alla Islannin maanjäristykset viimeisimmän 48 tunnin ajalta 11.11.2023. Lähde: Islannin ilmatieteen laitos.
Tähdellä merkityt ovat magnitudiltaan 3,0 tai sen yli.
FAKTA:
Maanjäristykset Suomessa:
- Vuosittain rekisteröidään kymmeniä maanjäristyksiä.
- Magnitudiltaan ne ovat tyypillisesti 0-3.
- Maanjäristyshavaintoja on lähes 400 vuoden ajalta.
- Johtuvat pääasiassa jännityksestä, joka aiheutuu Pohjois-Atlantin keskiselänteen leviämisestä.
- Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat erkanevat toisistaan noin 2 cm vuodessa.
- Voimakkain järistys 23.6.1882 Perämeren alueella.
- Tuntuvuusalueen laajuudeksi arvioitiin 225 000 neliökilometriä.
- Seismisillä laitteilla mitattu suurin järistys Lappajärvellä 17.2.1979.
- Sen magnitudi oli 3,8 ja tuntuvuusalueen pinta-ala 32 200 neliökilometriä.
