Insinöörinä alkuräjähdyksen lähteillä

Seinäjokelaislähtöinen Mikko Barinoff työskentelee insinöörinä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernissä. Cern sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla lähellä Geneveä ja sitä pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista laboratorioista. Vasta 29-vuotias Barinoff on ehtinyt työskennellä Cernissä jo viisi vuotta.

Kaikki lähti mopojen rassaamisesta.

– Sitä kautta kiinnostuin insinöörimaailmasta ja konetekniikasta, ja päätin lähteä Vaasan ammattikorkeakouluun lukemaan koneinsinööriksi, Barinoff kertoo.

Opiskelut sujuivat hyvin ja työelämäkokemus karttui kesätöissä Wärtsilässä. Opintojensa loppusuoralla Barinoff päätti haluavansa satsata opiskeluihin vielä lisääkin.

– Ammattikorkeakoulussa heräsi kunnianhimo ja into opintoja kohtaan niin, että kävin sitten vielä Otaniemessä pari vuotta, ja tein diplomi-insinööriopinnot konetekniikasta.

Cerniin lähtö tuli eteen sattumalta. Barinoffilla oli vapaapäivä, mutta hän päätti silti lähteä kampukselle hyvän ruoan perässä. Yliopiston aulaan oli pystytetty rekrymessut, ja sieltä tarttui matkaan esite insinööripestistä ulkomailla.

– Se oli niin erikoinen, että kiinnostus heräsi. Koneinsinööripuolella helposti ajatellaan isoja yrityksiä kuten Kone, Wärtsilä ja ABB, joilla kaikilla on isot kesätyöohjelmat opiskelijoille ja niitä markkinoidaankin paljon. Ei tällainen vaihtoehto kuin Cern tule ensimmäisenä mieleen, Barinoff sanoo.

Kesätöihin Geneveen

Barinoff ei aikaillut, vaan tarttui tuumasta toimeen. Kesätyöhaku Cerniin hoitui kätevästi Suomen Cern-yhteistyötä koordinoivan Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) kautta. Työhaastattelu meni putkeen ja Barinoff sai paikan. Ulkomaille muutto sujui mutkattomasti, sillä kesätöiden ajaksi asunto löytyi Geneven yliopiston valmiiksi kalustetusta opiskelija-asuntolasta, jossa oli astiatkin valmiina.

– Minun ei tarvinnut myöskään hoitaa viisumiasioita tai muita, sillä kolmen kuukauden kesätyöpätkän ajan työnantajanani oli Fysiikan tutkimuslaitos Helsingissä. Lisäksi esimieheni Cernissä oli sattumalta suomalainen, joka oli asunut jo parikymmentä vuotta täällä, mikä helpotti myös montaa asiaa, Barinoff kertoo.

Barinoffin mielikuvissa Cernissä työskenteli valkotakkisista fyysikoita, jotka seisovat liitutaulun edessä ja pohtivat maailmankaikkeuden olemusta.

–  Mutta tulinkin huomaamaan, että suhdeluku on hyvinkin toisinpäin. Täällä on paljon enemmän insinööriporukkaa kuin niitä hard core -teoreetikkoja. 

Cern tarjoaa myös diplomityöpaikkoja

Kesätöiden jälkeen Barinoff palasi syksyksi viimeistelemään opintojaan Suomeen. Kun diplomityöpaikka Cernissä alkoi varmistua, Barinoff päätti ottaa lukujärjestykseensä myös ranskan perusteet. Ajatuksena oli oppia kieltä edes sen verran, että osaisi tilata itse kahvinsa.

– Se meni kyllä vähän hukkaan, sillä palasin Cerniin maaliskuun 2020 alussa, vain kaksi viikkoa ennen koronasulkua, joten eipä siinä paljon kahviloissa tai ravintoloissa käyty.

Barinoffille tehtiin 14 kuukauden mittainen, opintojensa loppupuolella oleville opiskelijoille tarkoitettu Technical student -sopimus.

– Töitä tehtiin vähintään kahdeksan tuntia päivässä, mutta koska Cern on puoliakateeminen ympäristö, niin siinä tuli aika luonnollisesti kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja työtä pystyi upottaa myös diplomityöhön, Barinoff kuvaa.

Tällä hetkellä Barinoff työskentelee Cernissä vastavalmistuneille suunnatulla kolmivuotisella Fellowship-sopimuksella mekaniikkasuunnittelijana.

Alkuräjähdyksen äärellä

Cern tunnetaan erityisesti Large Hadron Colliderista (LHC), joka on maailman suurin ja voimakkain hiukkaskiihdytin. LHC:lla tutkijat voivat kiihdyttää protonihiukkasia lähes valonnopeuteen ja törmäyttää niitä keskenään. Törmäyksissä syntyvät hiukkaset ja niiden ominaisuudet auttavat tutkijoita ymmärtämään perustavanlaatuisia kysymyksiä kosmologiasta ja hiukkasfysiikasta, kuten pimeästä aineesta, antimateriasta ja alkuräjähdyksestä.

– LHC-kiihdytinkoneella jäljitellään alkuräjähdyksen olosuhteita ja yritetään päätellä, miten maailma on syntynyt, mitä silloin alkuräjähdyksen hetkellä on tapahtunut, Barinoff selventää.

Myös Barinoffin oma työ linkittyy vahvasti kiihdytinkoneeseen, joka on itse asiassa 100 metriä maan pinnan alapuolella sijaitseva, 27 kilometrin pituinen rengas.

– Tällä Cernissä puhutaan, että on joko koneenpuolella tai kokeenpuolella. Minä työskentelen CMS-kokeella, joka on yksi isoista yleiskokeista. Kokeemme sijaitsee siinä kohdassa kiihdytintä, missä hiukkassuihkut törmäävät ja missä varsinaiset fysiikkahavainnot tehdään erilaisilla instrumenteilla.

Barinoff on työskennellyt koko Cernissä oloaikansa LHC:n korkean luminositeetin päivityksen parissa. Päivitystä on suunniteltu kymmenisen vuotta ja se on tarkoitus asentaa kolmen vuoden kuluttua. Päivityksen myötä suurin osa nykyisistä havainnointi-instrumenteista uusitaan, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat mittaukset.

– Jatkossa kokeella saadaan kerättyä enemmän dataa. Teen mekaniikkasuunnittelua hiukkasilmaisimeen, jolla nauhoitetaan törmäyskohdasta siroavien sekundaarihiukkasten lentoratoja. Hiukkasilmaisimessa on tuhansia sensoreita sipulimaisessa kerroksessa, ja olen suunnitellut sensoreille tukirakenteita sekä niiden tarvitsemia optisten kuitujen sekä jäähdytinputkien reitityksiä.

Alkuvaiheen työ käsitti paljon 3D-mallinnusta sekä piirustusten tekoa.

– Nyt kun ollaan jo lähempänä h-hetkeä, työni on pitkälti valmistuksen koordinointia, aikataulutusta ja projektinhallintaa. Käymme tukemassa ja varmistamassa, että kaikki designit ovat ok ja valmistuvat ajallaan. Nyt tehdään myös integraatiosuunnittelua eli ollaan usein siellä rajapinnoilla ja katsomassa asennuksia ja valvomassa että kaikki tulee asennetuksi oikein ja niin kuin piirustuksissa on haluttu, eikä tule mitään törmäyksiä, kun yhdistetään kaksi eri henkilön suunnittelemaa osaa.

Yksi mielenkiintoisimmista aliprojekteista, joissa Barinoff on työskennellyt, on ollut CMS-koeaseman keskiöön tulevan uuden hiukkasilmaisimen asennuskehikon suunnittelu. Hiukkasilmaisin on kuusi metriä pitkä sylinteri ja sen halkaisija on 2,5 metriä, joten aivan pienestä osasta ei ole kyse.

– Asennuskehikko on kriittinen, sillä sen avulla valmis hiukkasilmaisin lopulta työnnetään paikoilleen. Kyseessä on siis 15 vuoden työ ja isot panokset, Barinoff, joka on tehnyt mm. asennuskehikon lujuuslaskentaa, kertoo.

Tähän asti kaikki on vaikuttanut hyvältä.

– Olemme tehneet koepainoilla testejä ja tähän asti ovat kaikki ovat kestäneet ja vastanneet simuloituja reaktioita. Tämä on ollut isoin ja kivoin aliprojekti, jossa olen ollut mukana.

Pätkäsopimusten mekka

Noin 2500 työntekijän Cern on Barinoffin mukaan pätkäsopimusten mekka. Barinoffin nykyinen työsopimus umpeutuu kesäkuun lopussa. Seuraava tavoiteltava sopimus olisi ollut 5 + 3 vuoden staff-sopimus, mutta Barinoff on päättänyt palata Suomeen.

– En tiedä onko tässä joku kolmenkympin kriisi vai mikä, mutta tässä vaiheessa tuntuu paremmalta palata Suomeen. Suomessa asuminen ja oleminen tuntuu kuitenkin pitkällä aikavälillä ajatellen paremmalta vaihtoehdolta.

Viisi vuotta opettivat, että mekaniikan insinöörille työt Cernissä ovat aika perinteisiä, toki erikoisessa ympäristössä.

– Lähtemään sai varmaan juuri erikoisuus ja seikkailunhalu. Ajatuksissa oli ihan vaan se kesäpesti eikä sen suurempia haaveita, mutta jatkopestit seurasivat sitten luonnollisesti tosiaan niin jäin, Barinoff pohtii seikkailuunsa tyytyväisenä.

Cern on sopiva sekoitus akateemisuutta ja yritysmaailmaa

Barinoffia viehättää Cernissä sen omaleimainen yhdistelmä akateemisuutta ja konkretiaa.

– Cern ei ole mikään huippunsa viritetty voittoa tavoitteleva pörssiyritys, joten kvartaalitaloudella ja muulla ei täällä tarvitse päätään vaivata. Täällä on kiva draivi, teemme konkreettista hw-laitteistoa mutta akateemisen maailman filosofia näkyy työssä esimerkiksi siten, että sellaiseen niin sanotusti turhaan, tuottoa tai voittoa tuottamattomaan, on lupa käyttää paljonkin aikaa. Akateemisessa maailmassa se, että ei löydetä mitään tulosta, on yhtä arvokasta, kuin että löydettäisiin.

Työntekijöitä on kaikista Cernin jäsenmaista ja töissä on paljon loppuvaiheen tai tohtorivaiheen opiskelijoita, minkä johdosta suurin ikäryhmä on 25-30 vuotta.

– 29-vuotiaana olen oman kymmenen hengen avokonttorissani jo senioripäässä, mikä tuntuu aika hauskalta välillä, Barinoff naurahtaa.

Positiivista on ollut myös työyhteisön monikulttuurisuus sekä se, että kaikki ovat samassa tilanteessa, pois kotikentältään. Työkavereiden kanssa on järjestetty monet mukavat illanistujaiset, joihin jokainen on tuonut oman kotimaansa erikoisuuksia maisteltavaksi.

Työkokemus Cernissä on opettanut myös paljon eri kulttuurien kommunikointitavoista. Barinoff havainnollistaa, kuinka Suomessa itseohjautuvuuteen on totuttu koulusta lähtien, mutta joissain toisissa työkulttuureissa voidaan olla hirveän ujoja tuomaan esille jotain, mitä ei ole kysytty tai pyydetty.

– Siinä pitää osata kysyä tai osata muotoilla pyynnöt oikein, jos haluaa jonkun lopputuloksen.

Ilmapiiri on akateemisen ja yritysmaailman sekoituksesta johtuen todella kiva.

Englanti ei olekaan maailmankieli

Kansainvälisessä Genevessä moni puhuu englantia, mutta muualla ranskan kielen osaaminen on lähes välttämättömyys.

– Kieli tulee kyllä suomalaiselle jonkinlaisena shokkina. Ei tarvitse kauas mennä Ranskan puolelle, niin ei pärjää englannilla oikeastaan ollenkaan, itsekin Ranskan puolella asuva Barinoff kertoo.

Geneveä edullisempi hintataso ja monet muutkin käytännön syyt puoltavat Ranskan puolella asumista, mutta vuokrasopimusta tehdessä tuli äkkiä kielimuuri vastaan.

– Sain onneksi silloiselta esimieheltäni ja muulta suomalaisyhteisöltä paljon vinkkejä ja käännösapua sähkö- ja muiden sopimusten tekoon, Barinoff kiittelee ja jatkaa, että kielen lisäksi myös maan tavoissa riitti tulkattavaa.

Nyt arkipäivän tilanteet hoituvat jo hyvin ranskaksi, mutta Barinoff kokee ranskan kielen silti yhdeksi isoimmista hankaluuksista maahan sopeutumisessa.

– Kovin syvällisiin keskusteluihin en pysty vieläkään ja vaikka Cernissä on virallisena työkielenä englanti, niin monikansallisuudesta huolimatta käytäväkieli on usein ranska.

Myös lattiatasolla ranskan osaamisesta olisi hyötyä.

– Kun mennään kiihdytinsaiteille, varsinkaan vanhemman sukupolven teknikot eivät useinkaan osaa englantia. Siinä sitten piirretään paperin kulmaan ja kirjoitetaan numeroita.

Vapaa-ajanviettopaikat vailla vertaa

Hiihtämistä ja laskettelua harrastavalle Geneve ympäristöineen tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla kasvanut Barinoff kertoo ottaneensa ympäröivistä Alpeista kaiken irti.

– Tunnin ajon säteellä on niin monta alppihiihtokeskusta, että niitä ei yhdessä talvessa ehtisi edes kokea, Barinoff ihastelee.

Talvikaudella laskettelureissuja on tehty aina kun sää sallii. Kesäisin vapaa-aika on kulunut patikoidessa ja onpa vuorikiipeilyäkin tullut jo kokeiltua. Yksi viime syksyn ikimuistoisimmista retkistä oli 4000 metriä korkean Gran Paradiso vuoren huiputus Italiassa. Myös Pariisi ja München sijaitsevat päiväretkien päässä. Erityisen ihastunut Barinoff on Länsi-Sveitsin maisemiin, jossa järvet sijaitsevat postikorttimaisesti Alppien juurilla.

Barinoff päätyi Cerniin itse onnellisen sattuman seurauksena ja onkin sitä mieltä, että työmahdollisuuksia kannattaa etsiä yllättävistäkin paikoista.

– Kannattaa katsella avoimin mielin ja boksin ulkopuolelta. Yhtään ei tarvitse miettiä, pärjääkö suomalaisella koulutuksella muualla. Päinvastoin sillä on mielestäni aika hyväkin maine, samoin suomalaisilla työntekijöillä, Barinoff kannustaa ja kertoo omien ammattikorkeakoulu- ja diplomi-insinööriopintojen valmistaneet häntä hyvin nykyisiin tehtäviin.

Barinoffin työsuhde Cernissä jatkuu vielä muutaman kuukauden. Seuraava steppi on vielä avoinna, mutta alustavia keskusteluja mahdollisten uusien työnantajien kanssa on jo käyty. Barinoff haluaisi pysyä mekaniikkasuunnittelun parissa, mutta haaveissa olisi päästä suunnittelemaan seuraavaksi kuluttajille suunniteltua designia.

– Haluaisin löytää itseni jostain tuotesuunnittelun, teollisen muotoilun ja insinöörimaailman välimaastosta, käyttäjälähtöisyydestä ja käytettävyydestä innostuva Barinoff sanoo.

Mikko Barinoff arvelee, että Cernissä työskentelee tällä hetkellä kolmisenkymmentä suomalaista. – Suomalaisia otettaisiin varmasti enemmänkin, meillä on täällä aliedustus, hän vinkkaa.

Suomiyhteisö henkireikänä

Cernissä työskentelee tällä hetkellä kolmisenkymmentä suomalaista.

Mikko Barinoff kertoo, että ulkosuomalaisena oma kansallisidentiteetti ikään kuin korostuu. Cerniläisten suomiyhteisö on pieni mutta aktiivinen.

– Merkkipäivistä otetaan yhdessä kaikki irti, nostetaan Suomen lippu salkoon ja kuunnellaan suomalaista musiikkia.

Myös äänestämään mentiin yhdessä, ja sen päälle syömään. Työpäivien hengähdystauko on lounastunti, jolloin suomalaiset kokoontuvat usein saman pöydän ääreen.

– On mukavaa, että keskellä päivää saa puhua suomea. Siinä jotenkin rentoutuu eri lailla, Barinoff iloitsee.

Fakta:

CERN, eli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, on eurooppalainen tutkimusorganisaatio, joka sijaitsee Genevessä, Sveitsissä. Sen virallinen nimi on Euroopan ydinfysiikan tutkimuskeskus (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire ranskaksi). CERN perustettiin vuonna 1954 ja se on maailman suurimpia hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksia.

CERNin tärkein tehtävä on suorittaa kokeita ja tutkimuksia hiukkasfysiikan alalla. Se tunnetaan erityisesti Large Hadron Colliderista (LHC), joka on maailman suurin ja voimakkain hiukkaskiihdytin. LHC:lla tutkijat voivat kiihdyttää hiukkasia lähes valonnopeuteen ja törmäyttää niitä keskenään. Näissä törmäyksissä syntyvät hiukkaset ja niiden ominaisuudet auttavat tutkijoita ymmärtämään perustavanlaatuisia kysymyksiä kosmologiasta ja hiukkasfysiikasta, kuten pimeä aine, antimateria ja suuri räjähdys eli alkuräjähdys.

CERN on avoin kansainvälinen organisaatio ja sillä on 23 varsinaista jäsenmaata sekä lisäksi eri statuksilla olevia jäsenmaita. Tämä mahdollistaa monipuolisen tutkijayhteisön ja laajan resurssien käytön huipputason tutkimuksessa.

Lue myös

Autot ja liikenne

Romukorista ylvääksi vappuratsuksi

Koti ja asuminen

Biojäte kompostoituu bokashisangossa ilman hajuja tiskialtaan alla

Koti ja asuminen

Kauhavan Alakylässä tehtiin kylän komeimpia luutia