Osaajapula näkyy jokaisella toimialalla

Ilkka Paananen, toinen Supercellin perustajista, on sosiaalisessa mediassa jo pitkään peräänkuuluttanut ulkomaisen työvoiman tarvetta vaativassa asiantuntijatyössä. Lupaprosessit ovat pitkiä, minkä vuoksi useat osaajat päätyvät maihin, joissa työllistyminen on helpompaa.

Vaikka ilmiö koskettaa laajasti tietotekniikan erityisosaajia, on kyseessä paljon laajempi ongelma. Osaaja- ja työvoimapula leikkaa läpi koko yrityskentän.

–Osaajapula näkyy kautta linjan. Tarvitsemme tekijöitä myös ulkomailta, koska meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi osaajia, toteaa Vaasan Yrittäjien toiminnanjohtaja Mari Pohjanniemi-Kivi.

–Ihan kaikki saatavilla olevat osaajat taitavat olla jo rekrytoitu.

Pohjanniemi-Kivi näkee Paanasen tavoin ongelmana lupapolitiikan. Työluvan saaminen on liian hidasta.

–Kun esimerkiksi ely-keskukset ovat olleet yhteydessä, kyllä ulkomailta rekrytoinnin suurin kompastuskivi on lupiin liittyvä byrokratia.

Työvoimasta on pulaa kautta linjan.

–Ammattitaitoisia työntekijöitä tarvitaan ihan jokaiselle toimialalle.

Työvoimapulan taustalla on Pohjanniemi-Kiven mukaan kaksi tekijää: koulutus ja kohtaanto-ongelma.

–Koulutuslinjoja on toki kehitetty ja on pyritty reagoimaan, mutta maailma kehittyy aika nopeissa sykleissä, minkä vuoksi on haastavaa vastata työkentän tarpeeseen. Tähän olisi hyvä reagoida ja kartoittaa tarpeita nykyistä paremmin, ettei noudatettaisi automaattisesti vanhoja linjoja.

Ravintola-alalla korona on verottanut työpaikkoja. Lomautuksista ja irtisanomisista on seurannut, että tekijät ovat vaihtaneet alaa. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että ala kärsii nyt työvoimapulasta, kun kysyntä on elpynyt.

­–Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa on keskusteltu, että restonomikoulutus voitaisiin palauttaa, mutta tätä ei ilmeisesti ole tapahtumassa.

Sen sijaan koulujen suunnalta on tuotu esille ajatusta rekrypankista.

–Työnantajat voisivat kysyä tilapäistä työvoimaa suoraan oppilaitoksista. Jos opiskelijoille saadaan töitä, asettuminen opiskelupaikkakunnalle koetaan mielekkäämmäksi ja jäädään todennäköisemmin alueelle. Tämä helpottaisi osaltaan myös toista ongelma, kun täällä koulutuksensa saaneet myös jäisivät tänne paikkakunnalle.

Ei pelkästään kasvukeskusten ongelma

Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla toimivan Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa kertoo, että valmistavassa teollisuudessa on ollut pulaa työntekijöistä jo pitkään. Koronan vuoksi myös palvelusektorille etsitään työvoimaa.

–Koska alueelta ei yksinkertaisesti löydy riittävästi osaavia työntekijöitä, on ollut pakko miettiä muita vaihtoehtoja.

Järviseudulla työttömyysaste on matala, joten kotimainen työvoima ei ole ratkaisu tekijäpulaan.

–Vaikka miten kampaa, ei yrityksiin tahdo löytyä työvoimaa.

Alanko-Luopa on Pohjanniemi-Kiven kanssa samaa mieltä siitä, että tekijöiden saatavuutta jarruttaa tällä hetkellä eniten työlupien saaminen. EU- ja Schengen-alueelta tulevien tekijöiden palkkaaminen on suhteellisen helppoa, mutta muualta tulevien kohdalla tilanne on aivan toinen.

–Kyseessä on työläs ja aikaa vievä prosessi, mutta se on tietyillä aloilla väistämättä edessä, koska työvoimaa tarvitaan. Emme tule selviämään ilman työperäistä maahanmuuttoa, se on selvä asia.

Työvoima tarkoittaa myös pitovoimaa. Yritykset pysyvät todennäköisemmin sellaisella alueella, josta järjestyy työvoimaa.

–Toki rekrytointi on muuallakin tällä hetkellä vaikeaa. Samat ongelmat koskettavat niin reuna-alueita kuin kasvukeskuksiakin.

Jos rekrytoinnit eivät suju, se muodostaa pullonkaulan myös yrityksen kasvulle.

–Meille tulee aika tavalla palautetta ja kyselyitä ulkomaisen työvoiman saatavuudesta. Ja tämä koskettaa ihan koko toimialakenttää.

Alanko-Luopa ei usko, että tilanne tulee lähitulevaisuudessa helpottamaan. Työlupa pitäisi saada nykyistä nopeammin ja sujuvammin. Pelkona on, että tilanne leviää käsiin.

–Sote-puolella tapahtuu jo nyt aika paljon eläköitymistä ja tahti vain kiihtyy tulevaisuudessa. Korvaavan työvoiman löytäminen tulee tuottamaan suuria haasteita. Me tarvitsemme muualta tekijöitä Järviseudulle, jotta nykyinen palvelurakenne säilyy, ja yritykset voivat kasvaa.