Palovaroittimen testinappi ei kerro koko totuutta

– Palovaroittimen testinappiin ei aina kannata luottaa. Varsinkin vanhojen varoittimien testinappi saattaa kertoa varoittimen olevan kunnossa, vaikka se ei tositilanteessa enää savuun reagoisi, Seinäjoen paloaseman palomestari Veli-Matti Hakala kertoo.

-Tämä on meillä palolaitoksella opittu kantapään kautta.

Palolaitos testaa palovaroittimia savua stimuloivalla testikaasulla. Ympäristöystävällisiä ponnekaasuisia testipulloja on myynnissä myös kuluttajille.

Hakala kehottaa vaihtamaan noin 10 vuotta vanhat palovaroittimet uusiin.

-Vain noin puolessa hälytykseen tulleista tulipaloista on ollut toimiva palovaroitin. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueen tilastot myötäilevät tässä valtakunnan tilastoja, Hakala toteaa.

Sähkölaitteista alkaneiden tulipalojen osuus kaikista rakennuspaloista oli noin 34 prosenttia vuonna 2015. Niistä liesi tai uuni aiheutti ylivoimaisesti eniten tulipaloja 41 prosenttiosuudellaan. Itse rakennuspalojen tai rakennuspalovaarojen tilastoissa ei ole tapahtunut merkittäviä määrällisiä muutoksia viime vuosina.

-Ne tilastot seilaavat pientä sahanteräkuviota.

Asukkaan vastuulla

Huoneiston haltija eli asukas vastaa palovaroittimien asennuksesta ja huollosta. Hakalaa harmittaa minimimääräinen varoittimien asennus.

-Laki vaatii asuntoihin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden varoittimen. Useampien varoittimien asennus ei voi olla kustannuskysymys. 

Uudisrakennuksiin laki velvoittaa nykyään sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet.

-Myös verkkoon kytkettyihin varoittimiin pitää muistaa vaihtaa paristot. Sähkökatkos katkaisee myös älypalovaroittimen käytön. Silloin toiminnan varmistaa paristo, Hakala korostaa.

Pelastuslaitos suosittaa tavallisten paristojen vaihtoa kerran vuodessa. Paristojenvaihdolle on jo ehtinyt vakiintua hyvä päivä: 11.2.

Viimekeväinen Levin kolmen lapsen hengen vaatinut mökkipalo vilkastutti palovaroitinkeskustelua ja uusia säädöksiä saattaa olla tulossa. Myös varoittimien myynti hypähti jonkin verran viime huhtikuussa.

-Varoittimien asennuspaikat kannattaa miettiä huolella. Tekniikan kehittyessä esimerkiksi lastenhuoneiden elektroniikka on lisääntynyt. Makuuhuoneisiin on yhä tärkeämpää laittaa varoitin, Hakala toteaa.

Faktaa palovaroittimista

Ionisoiva palovaroitin

• havaitsee hyvin pienet savuhiukkaset sähköjohtavuuden perusteella
• suositellaan makuuhuoneisiin tai tiloihin, joissa palo voi syttyä hetkessä
• aikaisemmin varoittimien yleisin malli
• asennetaan kattoon
• reagoit tulipaloon samoin kuin optinen varoitin

Optinen palovaroitin

• havaitsee ilmassa olevat savuhiukkaset sisäisen valonsäteen avulla
• havaitsee parhaiten kytevät ja savuttavat palot
• reagoi myös muihin sisäilman hiukkasiin, esim. vesihöyryyn
• ei suositella kylpyhuoneen lähelle
• asennetaan kattoon
• nykyään varoittimet ovat pääasiassa optisia
• reagoi tulipaloon samoin kuin ionisoiva varoitin

Lämpövaroitin

• reagoi ilman lämpötilan nousuun
• hälyttää lämpötilan noustessa 50-60 asteeseen
• ei havaitse savua
• sopii esim. autotalleihin

Häkävaroitin

• ei reagoi savuun tai lämpöön
• varoittaa tilan kohonneesta häkäpitoisuudesta
• reagoi jo pieniin pitoisuuksiin
• asennetaan huoneen seinään, noin 1,5 metrin korkeudelle

Älykäs palovaroitin

• liitetään kodin sähköverkkoon
• varoittimissa vaihdettava paristo sähkökatkosten varalle
• sähkölaitteen syttyessä palamaan älyvaroitin kytkee sähköt pois sähkökeskuksen kautta
• mahdollisuus langattomaan yhteyteen älypuhelimen kanssa
• mahdollisuus kytkeä sarjaan, jolloin yhden varoittimen reagoidessa kaikki hälyttävät
• sarjaankytketyissä varoittimissa paristojenvaihto vain keskusyksikköön