Rakentamisessa on aina töitä

Vaasan ammatillinen oppilaitos (Vamia) on rakentanut pientaloja opiskelijavoimin jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Nyt on menossa kahden pientalokohteen rakentaminen Vaasan Koskisuolla.

– Opiskelijoiden kannalta tässä on se hyvä puoli, että näkee miten oma kädenjälki on sitten asukkailla käytössä, Energiapalveluiden koulutuspäällikkö Seppo Uusitalo kertoo.

Vamia on rakentanut Koskisuolle Kivikastintielle ja kolme taloa aiemmin ja vielä kolme taloa on aloittamista vailla.

– Opiskelijoista kyllä näkee ja kuulee, että on hienoa olla tekemässä asiakastöitä osana opiskeluja, talotyömaan vastaava mestari Tero Kontiainen pohtii.

Yksilölliset valmistumisajat

Laihialainen Nico Salovaara on jo opintojensa loppusuoralla, vaikka talonrakentajakoulutus Vamiassa kestää suurimmalla osaa opiskelijoista kolme vuotta.

– Olen opiskellut omaan tahtiin niin, että valmistun jo kahdessa ja puolessa vuodessa.
Salovaara on jatkamassa isänsä jalanjälkiä rakennusalalla.

– Olen saanut olla isän mukana pienestä pitäen, ja siitä kasvoi kiinnostus ammattia kohtaan.

Talonrakentajan töissä oppii monipuolisesti tekemään rakennusten sisä- ja ulkotöitä. Salovaara ei ole kokenut oikeastaan mitään työvaihetta liian vaikeaksi oppia.

– Tekemällä ja yrittämällä oppii. Itselle on ollut tosi kivaa, kun näkee nopeasti oman tekemisensä jäljen.

Kontiainen kertookin, että heti ensimmäisen vuoden syksystä lähtien talonrakentajaopiskelijat ovat käytännön työssä rakennuksilla.

– Se on siinä mielessä hyvä, että silloin alaa voivat vaihtaa ne, jotka toteavat, että rakennusalan koulutus ja talonrakennus ei ollutkaan omalla kohdalle sopiva valinta.

Salovaara aikoo jatkaa heti opintoja ammattikorkeakoulussa rakennusmestarin tutkintoon asti.

– Insinööriopinnot kestävät puoli vuotta pidempään, joten minä suosittelen jatko-opintoja suunnitteleville insinöörin opintoja, jos vain lukupää ja -halut riittävät, Kontiainen toteaa.

Heti oma yritys putkialalle

Matias Huhtamäki on myös pitänyt vauhtia omissa opinnoissaan. Huhtamäen kotona Laihialla on maatilayritys, ja hän on pienestä asti oppinut tekemään käsillään yhtä ja toista.

– Kummisetä on tällä alalla ja sieltä löysin kiinnostuksen opiskella ammattiin.

Joulukuussa Huhtamäki sai taloteknikkapuolelta putkiasentajan tutkinnon.

– Olen ollut koko kesäajan ja syksyllä vielä toisen jakson oppisopimuksella töissä. Se nopeutti valmistumistani, Huhtamäki kertoo tyytyväisenä. Huhtamäki aikoo laittaa yrityksen pystyyn heti, kun tutkinto on kädessä.

– Putkipuolen opiskelijat saavat koulutusta myös ilmanvaihtopuolelle, sillä se laajentaa opiskelijoiden mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille, putkipuolen opettaja Petri Latvala selvittää.

Huhtamäellä oli kiire valmistua heti alusta lähtien.

– Eniten tämä opiskelu on itsestä kiinni. Olen tykännyt käytännön opiskeluista ja sitä ehkä tutkinnossa olisi voinut olla vielä enemmänkin.

Koneet ja laitteet viimeisen päälle

Teknologian kehitys näkyy hyvin myös talonrakennuksessa.

– Kyllä meidän työkalut, koneet ja laitteet ovat ammatti-ihmisten laatutavaraa. Osa tutkintoa on luonnollisesti se, että osaa käyttää työtä nopeuttavia koneita ja työkaluja, Kontiainen vahvistaa.
Maarakennuspuolella asia on yhtä tärkeää.

– Meillä on myös koneita, jotka ovat nykyaikaisen maanrakennuksen arkea, maanrakennuspuolen ammattiohjaaja Juha-Pekka Virtala kertoo.

Vaasalainen Joonas Ojanperä kiinnostui alasta 9-luokan tutustumispäivällä, jolloin hän pääsi kokeilemaan kaivinkonetta.

– Yhdellä tutulla on kone, ja sillä olen myös vähän päässyt kokeilemaan, Ojanperä kertoi kiinnostuksestaan alaan.

Maarakennuskoneen käsittelyyn nykynuoret ovat saaneet hyvin oppia tietokonepeleistä, joiden pelikonsolien käyttö on helpottanut myös koneiden ohjaamista.

Maarakennuspuolelle opiskelijat saavat koulutuksen niin koneiden hallintaan kuin koneiden apuna oleviin lapiomieshommiin.