Maatilayrittäjien kumppanina muutoksessa

Maatilayrittäjien määrä on Suomessa laskenut, ja kehityssuunta on yhä samanlainen. Menestyvillä ja hengissä kovassa kyydissä selviävien tilojen on pakko kehittää koko ajan toimintaansa jo pelkästään ilmastomuutoksen näkökulmasta katsottuna.

– Me teemme laajasti työtä ja tutkimusta maatilayrittäjien kanssa heidän toimintaedellytystensä ja menestyksensä parantamiseksi, SeAMKin Luonnonvara-alan ja biotalouden tutkimus- ja kehittämispäällikkö Anu Palomäki kertoo.

Osa SeAMKin palveluista on maksullista, ja osaan maatilayrittäjät pääsevät mukaan pilottiyrityksinä.

– Kolme vuotta sitten oli ensimmäinen pilotointihanke kestävään viljelyyn liittyen. Tällöin tilojen mukaan saaminen oli haastavampaa. Nyt alkaneessa hankkeessa hakijatiloja oli sitten jo enemmän kuin pystyimme ottamaan.

Yhdessä yrittäjän kanssa

SeAMKin tutkijat ja hankkeen vetäjät eivät halua olla päällepäsmäreitä, vaan kehittäjiä, jotka yhdessä yrittäjän kanssa saavat tämän tilan voimaan entistä paremmin.

– Tilojen omistajilla on valtavasti intoa kehittämiseen, joten lähtökohdat eri hankkeiden viemiselle eteenpäin ovat oivalliset, Palomäki kiittelee.

Uudet menetelmät ja pellon kasvukunnon parantaminen ovat kaikille viljelijöille selkeästi asioita, jotka kiinnostavat jokaista maatilayrittäjää.

– Myös viime kesänä koettu kuivuus ja siihen varautuminen ovat juuri nyt useampien tuottajien huulilla, Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen vetäjä Janne Heikkinen kertoo.

SeAMKilla alkaa syksyllä pellon kasvukuntoon perehtyvä, viljelijöille suunnattu maksuton koulutus. Koulutus toteutetaan osana Hiiliviljelyn portaat -hanketta. Koulutuksesta on lisätietoa hankkeen verkkosivuilla.

Turvevapaa ruokaketju

Turvetuotanto on romahtanut 20-30 miljoonasta nykyiseen noin viiteen miljoonaan kuutioon.

Turvetuotanto jakautuu energia- ja kasvuturpeeseen. Kasvuturve oli aiemmin vain energiaturpeen sivutuote, joka oli sen vuoksi hyvin edullista.

– Nyt turpeen tuotanto jakautuu lähes puoliksi, jolloin kasvuturpeen hinta tulee varmasti nousemaan, Turvevapaan ruokaketjun projektipäällikkö Johanna Kivioja taustoittaa.

Energiaturvetta nostetaan nykyään vain tilauksesta, mikä on tehnyt osaltaan valtavan rakennemuutoksen aiemmin turvetta nostaneiden koneyrittäjien liiketoimintaan.

– Huoltovarmuuden vuoksi pitäisi kuitenkin olla niin, että tarvittaessa turvetta voidaan käyttää lämmön tuotantoon muun tuotannon ollessa riittämätöntä, Tulimyrsky -hankkeen vetäjä Risto Lauhanen muistuttaa.

Ympäristöturvetta käytetään sekä kuivikkeena että kasvihuoneissa, joissa se on erinomainen kasvualusta kaikille kasvihuoneissa viljeltäville kasveille.

– Ympäristöturpeen käyttö jakautuu lähes puoliksi eli puolet menee kuivikkeiksi ja puolet kasvualustoiksi, Kivioja laskee.

Ympäristöturvetta Suomesta viedään myös ulkomaille, lähinnä Keski-Eurooppaan.

JAMilla on turvevapaa ruokaketju -hankkeessaan sisäviljelykontti, jossa kasvualustakokeita voidaan tehdään nopeammalla aikataululla.

– Kasvualustakokeiden tuloksia saadaan jo muutamassa viikossa ja tällainen käytännön toiminta on tässä hankkeessa aika merkittävä asia. Siinä saadaan nopeasti poissuljettua niitä materiaaleja, joita ei voi kasvualustana käyttää, Kivioja iloitsee.

Kuivike on kotieläintiloilla välttämätöntä

Aiemmin pääosin turpeesta saatu kuivike on kaikilla kotieläintiloilla ollut edullinen ja mainio alusta eläinten turvalliseen kasvattamiseen.

– Etelä-Pohjanmaan alueella kuiviketta on saatu läheltä, ja edullisen ja ennustettavan hinnan merkitys on aika suuri, sillä sitä kuluu esimerkiksi nautatuotantotiloilla merkittäviä määriä, Kivioja sanoo.

SeAMK, Järviseudun koulutuskuntayhtymä ja Luonnonvarakeskus kehittävät yhdessä alan yritysten kanssa uusia kuivikemateriaaleja, jotka voisivat tulevaisuudessa korvata mahdollisesti kokonaan turpeen käytön.

– Rahkasammal on mielenkiintoinen materiaali kasvualustoissa, ruokohelpi puolestaan kuivikkeissa, Kivioja toteaa.

Turpeen käyttö kuivikkeena broileritiloilla on mahdollistanut sen, ettei tiloilla ole tarvinnut käyttää antibiootteja.

– Kuivikkeen vaatimukset eläintiloilla ovat siis aika vaativat, joten olisi tärkeää löytää korvaava tuote, Palomäki muistuttaa.

Myös uusien kuivikkeiden kehittelyssä SeAMK on mukana Luonnovarakeskuksen kenttäkokeessa, jossa broileritilalla kokeillaan kymmentä eri materiaalia kuivikkeina.