Sisäilma ei nykylaitteilla enää harakoille puhallu
Sisäilman laadun suurimmat huolet kodeissa ovat lämpötila, vetoisuus ja pölyisyys. Ammattilaisten ohella myös mobiilisovellus kertoo itse asunnon haltijalle monipuolisia tietoja kodin sisäilmasta.
Sisäilman laadun ongelmakohtiin pystytään keskittymään yksilöllisesti silloin, kun myös ilman laatua pystytään mittaamaan asuntokohtaisesti.
– Myös asukkaat itse, meidän ammattilaisten ohella, pystyvät tulossa olevan mobiilisovelluksen kautta seuraamaan kotinsa ilmanlaatua, toimitusjohtaja Tuomas Hautaluoma Lakeuden Sisäilmamestareista kertoo.
Yleensä viikon kestävä anturimittaus antaa jo tarkkoja tuloksia asunnon ilmanlaadusta. Tuloksista on luettavissa niin lämpötila, kosteus, painesuhteet, hiilidioksidipitoisuus kuin äänitasot, partikkeleiden määrät ja haitalliset yhdisteet.
– Toimenpiteet on näin helppo kohdistaa oikeisiin kohteisiin, Hautaluoma toteaa.
Huono sisäilma saa allergikon reagoimaan
Ilmanvaihdon puhaltimen keskimääräinen käyttöikä on noin 10-15 vuotta. Käyttöikää pidentää koneistolle vuosien saatossa tehdyt huollot. Ne olisi Hautaluoman mukaan syytä tehdä vähintään viiden vuoden välein, ensimmäinen 5-8 vuotta käyttöönoton jälkeen.
Ilmanvaihdon ensimmäiseen huoltoon kuuluu järjestelmän puhdistus ja suodattimien vaihto. Samalla mitataan ilmamäärät ja painesuhteet sekä tehdään vaadittava säädöt. Laitteen toimivuus suunnitellulla tavalla varmistetaan.
– Ihmiset reagoivat asioihin eri tavalla, esimerkiksi allergioiden takia. Ilmanvaihto on omakotitaloissa sovitettava aina kunkin perheen tarpeiden mukaiseksi, Hautaluoma toteaa.
Nyt kun ihmiset ovat olleet kotona aikaisempaa enemmän, myös havainnot sisäilman laadusta ovat lisääntyneet.
– Saamme positiivista palautetta ilmanvaihdon saneerauksien tai huoltojen jälkeen. Reippaalta lenkiltä kotiinsa palannut kommentoi taannoin sisäilmankin olevan nyt raikasta.
Normaalikokoisen omakotitalon ilmanvaihdon puhdistus ja huolto vaatii noin päivän työn.
Säästöä uusilla ja kehittyneillä laitteilla
Muutamia kymmeniä vuosia sitten asennetun ilmastointilaitteiston uusiminen kannattaa. Hautaluoma osaa helposti listata uusimisen hyötyjä. Laitteet ovat kehittyneet.
– Uudet laitteistot ovat huomattavan paljon energiatehokkaampia kuin 2000-luvun alussa asennetut, hän sanoo.
Vuosien saatossa laitteisiin on tullut uusia ominaisuuksia. Nykylaitteilla asunnon painesuhteet on säädettävissä entistä helpommin optimaalisiksi.
– Laitteet ovat nyt paljon paremmin ohjattavia ja helppokäyttöisempiä, hukkalämpöäkään nykylaitteet eivät enää puhalla ulkoilmaan entiseen tapaan. Sähkönkulutuksessa säästöjä voi kertyä satoja euroja vuodessa, Hautaluomaa toteaa.
Lakeuden Sisäilmamestarit käyttävät pääasiassa kotimaisia koneita.
– Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.
Yrityksellä on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. Se takaa kaikkien töiden hoituvan yhden ja saman toimijan kautta. Jäsenyys Suomen Ilmastointinuohoojissa tarjoaa oman alan täsmäkoulutusta. Resurssienvaihto jäsenten kesken on myös mahdollista.
– Me hoidamme kaiken, ulkosäleiköltä viimeiselle venttiilille asti, Hautaluoma vakuuttaa.
Lakeuden Sisäilmamestarit:
- Seinäjoen Ilmastointi perustettiin vuonna 1985
- sukupolvenvaihdos isältä pojalle vuonna 2004
- vuonna 2008 Seinäjoen Ilmastointi otti käyttöön aputoiminimen Lakeuden Sisäilmamestarit
- toimipisteitä Seinäjoella, Vaasassa ja Oulussa (GreenAir Oy)
- työntekijöitä 18
- tekee ilmanvaihdon puhdistus- ja saneeraustöitä omakotitaloissa, taloyhtiöissä, kiinteistöissä ja teollisuuslaitoksissa
- toimialue Länsi-Suomi
- kuuluu Sisäilmamestarit-yhteenliittymään
Orava kesti ilmanvaihdon lisäksi imuroinnin
Orava pystyy tunkemaan itsensä melkoisen pieneen aukkoon. Sen on todennut ilmastointikanavien puhdistaja Tatu Juvonen kymmenvuotisen uransa aikana.
– Yleisimmin vastaan tulee kuitenkin puluja tai ainakin niiden jätöksiä. Oravat ja naakat saattavat silloin tällöin sekoittaa omakotitalojen ilmastointia. Yleisimmin viat johtuvat kuitenkin järjestelmän laitevioista. Osat ovat kuluvia, Juvonen toteaa.
Tuomas Hautaluoma muistaa menneinä vuosina löytäneensä ilmanvaihtokanavaa puhdistaessaan oravan. Eläin saatiin ahtaasta tilasta pois imurilla imaisemalla. Säiliö tyhjättiin rakennuksen liepeille, nurmikon reunaan.
Jonkin ajan kuluttua työmiehet huomasivat kuolleeksi luulemansa oravan liikehtivän. Tarjolle kiiruhdettiin raikasta vettä.
– Saatettiinhan me siinä ulkoisestikin oravaa vedellä vilvoitella, Hautaluoma muistelee.
Juotuaan, ja vielä hetken huilattuaan, orava lähti hoipertelemaan kohti lähistöllä kasvavia puita.
Ainakaan tuolla samalla työmaalla oravaa ei sen jälkeen näkynyt.