Sukupolvenvaihdokset eivät käy käden käänteessä

– Yritysmyönteinen kulttuuri ja ilmapiiri tukevat jatkumoa. Vanhempien ja isovanhempien tekemää työtä arvostetaan, hän kertoo.

Yleensä sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan Rannan mukaan tilannetta, jossa vanhempien yritys siirtyy yrityskaupan myötä toimintaa jatkavalle sukupolvelle.

Vaihdoksilla on positiivinen vaikutus paitsi yritysten jatkuvuuteen ja työpaikkojen säilyvyyteen, myös koko alueen elinvoimaan, hän kertoo.

Miksi puhutaan rahoituksesta ja veroista?

Rannan mukaan vanhempien elämäntyö on voinut kerryttää yritykselle huomattavaa varallisuutta. sukupolvenvaihdoksissa joudutaankin usein pohtimaan, millä hinnalla lapsella on varaa ostaa yritys.

Rahoituksen saaminen voi olla hidasta, mikäli rahoittaja ei näe yrityksen tulevaisuutta yhtä positiivisena kuin luovuttaja ja jatkaja, Ranta kertoo

– Sen takia on tärkeää, että yritystoimintaa voidaan luovuttaa lahjanluonteisella kaupalla, eli huomattavasti halvemmalla, kuin mikä olisi sen käypä arvo. Lahjan luontoisessa kaupassa molemmat osapuolet voivat Rannan mukaan saada myös verokevennyksiä, joilla pyritään edesauttamaan vaihdoksia.

Tapauskohtainen ja avoin keskustelu on tärkeää

Sukupolvenvaihdoksen toteutustapoja voi Rannan mukaan olla useita. Monilla yrittäjillä helpoin tapa aloittaa keskustelu vaihdoksesta on oman kirjanpitäjän kanssa, Ranta kertoo.

– Itse edustan maksuttomia maakunnallisia omistajanvaihdospalveluita. Joka kunnasta löytyy myös yritysasiamiehiä, yrityskehittäjiä ja paikallisia kehitysyhtiöitä, jotka neuvovat alkuun.

Lisäksi sukupolvenvaihdoksessa on kyse ikään kuin lasten yhteisestä perintöomaisuudesta, jonka kohtalosta päätetään.

– Avoin keskustelu perheenjäsenten välillä on erityisen tärkeää, ettei kukaan koe tulleensa sivuutetuksi siksi, että on sattunut olemaan muualla.

Sukupolvenvaihdoksen kompastuskivet

Rannan mukaan tyypillisin kompastuskivi sukupolvenvaihdossa on, että liikkeelle lähdetään liian myöhään.

– Vaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa silloin, kun yritys on parhaimmillaan ja toiminnalle on nähtävissä selkeä tulevaisuus. Vähintään 10 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä on viimeinen aika aloittaa pohdinta.

Pahimmassa tapauksessa odottelu voi johtaa siihen, että kuolinpesä joutuu miettimään, kuinka yritystoimintaa jatketaan, Ranta kertoo.

Mikäli yritykselle ei löydy jatkajaa omasta lähipiiristä, kannattaa ostajaa etsiä Rannan mukaan vapailta markkinoilta.

Keväällä 2025 julkaistun Pk-yritysbarometrin perusteella Ranta arvioi, että viiden vuoden sisällä noin 300 eteläpohjalaisyritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä.

Näin vaihdos toteutui Hirven konepajalla

Seinäjoella toimivassa Hirven konepaja Oy:ssa sukupolvenvaihdos nostettiin pöydälle viisi vuotta sitten, kertoo Marko Hirvi, jonka traktoriurakoinnista kaikki sai alkunsa vuonna 1988.

Vähitellen urakointi laajeni työkoneiden korjaukseen ja maatalouden metallitöihin, ja vuodesta 2005 perheyrityksen painopiste kallistui raskaankaluston päällysrakenteiden valmistus, korjaus ja muutostöihin.

– Vaimo tuli yritykseen 90 luvun lopulla ja lapset ovat olleet mukana metallipajalla koko elämänsä ajan. Heitä ei ole tarvinnut perehdyttää, ehkä enemmänkin jarrutella, Marko Hirvi kertoo.

Kaikilla on oma vahvuusalue

Viime vuonna vanhan toiminimen liiketoiminta ja kalusto siirtyivät liiketoimintakauppana Hirven konepaja Oy:lle, kertoo yhtiön toimitusjohtaja ja perheyrityksen jatkaja Eetu Hirvi.

Rahasta vallasta ja vastuusta puhuminen on ollut Marko Hirven mukaan perheessä itsestäänselvyys.

– En koe, että mikään olisi mahdottomasti muuttunut. Olemme aina saaneet olla mukana päättämässä, mitä tehdään ja kuinka tehdään, Eetu Hirvi kertoo.

Mukana osakeyhtiössä ovat myös nuoremmat veljet, Lasse Hirvi ja Viljami Hirvi.

Yhteisen pohdinnan myötä kaikille löytyivät omat toimenkuvat.

– Helpointa sukupolvenvaihdoksessa oli se, että kaikki pojat olivat innokkaita jatkamaan. Ajatus tasapäistämisestä oli tavallaan helpompi ja kaikilta löytyi oma vahvuusalue, jota viedä eteenpäin, Marko Hirvi kertoo.

Yleinen ongelma yllätti uuden osakeyhtiön

Yllättävää sukupolvenvaihdoksessa olivat Marko Hirven mukaan uuden osakeyhtiön rahoitukseen liittyvät ongelmat.

– Vaikka meilläkin oli pitkä asiakkuus pankin kanssa, hallit olemassa ja vakuutta maatalouden puolelta, eivät hommat enää osakeyhtiön perustamisen jälkeen sujuneetkaan, hän kertoo.

Kaksikon mukaan myös yrittäjäkollegat ovat törmänneet ongelmiin rahoituksen kanssa, vaikka muuten asiat olisivat kunnossa.

– Syy voi olla se, että töitä on paljon ja virkailijoita on liian vähän, jolloin asiat kasaantuvat ja jäävät pöydille makaamaan, Marko Hirvi kertoo.

Lopulta Hirvien rahoitusongelmat ratkesivat pankkia vaihtamalla.

Jatkamisen intoa ei saa tukahduttaa

Pelko luopumisen tuskasta oli Marko Hirven mukaan turha.

– Luopuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa työnteko. Ei meilläkään ole vaimon kanssa aikomusta lähteä eläkkeelle vielä 15 vuoteen, hän kertoo.

Tärkeintä Marko Hirven mukaan onkin älytä luopua ajoissa.

– Intoa jatkamiseen ei saa tukahduttaa. Seuraava polvi roikkuu ikään kuin löysässä hirressä, jos he ovat itsekin melkein eläkeiässä, kun saavat vastuun.

Eetu Hirven mukaan vastuun saaminen 25-vuotiaana onkin hieno mahdollisuus, josta on syytä olla kiitollinen.