Monet peräkkäiset markkinapäivät ja matkat päälle alkoivat käydä työstä
Sutelan Mylly syntyi, kun 1990-luvun alun maatalouden myllerryksessä sikalan laajentaminen ei onnistunut ja piti keksiä jotain muuta.
Ylistarolaisen Juha Konttaan mylly valmistui omaan pihapiiriin.
– Emme saaneet lupaa sikalan laajentamiseen. Piti hakea vaihtoehtoja, Konttas sanoo.
Ennen omaa myllyä Konttas jauhatti omia viljojaan Vähässäkyrössä. Ensimmäisillä käymillään markkinoilla, Kristiinankaupungissa vuonna 1990, syysvehnästä jauhatetut tuotteet menivät hyvin kaupaksi.
– Aloimme myydä tuotteita myös kotoa.
Kauppa kävi, ja tuvassa vieraili väkeä tiuhaan tahtiin.
– Huomasimme vaimoni Tiinan kanssa, että eihän tätä hommaa voi tuvassa pyörittää, Konttas muistelee.
Mylly valmistui vuonna 1993 ja sen yhteyteen rakennettiin leipomo ja myymälätilat. Konttas etsi myllylle koneita ympäri maata. Osa niistä vaati kunnostusta.
– Koneet olivat vanhoja kuin taivas, mutta tekniikka ei ole muuttunut juuri miksikään. Ne on lujasti tehty ja edelleen toimintavarmoja.
Vuosikymmenien saatossa koneisiin on tarvinnut vaihtaa vain sihtejä tai kiristellä ruuveja.
Lue myös
Vanhat isännät toivat tuoretta viljaa
Aluksi mylly pyöri asiakkaiden tarpeisiin kahtena päivänä viikossa, muut päivät pyhitettiin omille viljoille.
– Ensalkuun asiakkaat saattoivat tuoda suuriakin eriä. Maakunnassa oli paljon oman viljan jalostajia, jotka myivät tuotteitaan pienimuotoisesti, Konttas sanoo.
Syksyisin myllylle tuli myös vanhoja isäntiä viljoineen.
– Syksyn uutta satoa haluttiin jauhattaa omiksi tarpeiksi.
Viime vuosina asiakkaita on käynyt myllyllä noin 20 prosenttia alun määrään verrattuna. Vastaavasti oman viljan jauhatus lisääntyi vuosien saatossa. Lisätöitä myllylle toi asiakkaiden myllytettävien erien pienentyminen.
– Eri viljalaatuja jauhatessa koneet pitää välillä tyhjätä ja puhdistaa. Halutessa eri karkeuksia pitää seulat vaihtaa. Luomutuotteita jauhettaessa koneet pitää puhdistaa, Konttas luettelee.
Vakiasiakkaita ollut alusta asti
Konttas on kulkenut laajasti ympäri maata myymässä omia viljelemiään ja jauhamiaan viljatuotteita.
– 90-luvun alussa markkinoilla saattoi olla muitakin vastaavia tuotteita myyviä. Pariinkymmeneen vuoteen ei ole enää ollut.
Sen sijaan vakiasiakkaita on ollut paljon alusta alkaen.
– Kun maaliskuussa ilmoitin Tornion markkinoilla olevani täällä viimeistä kertaa, tuli mummo ilmoittamaan olleensa asiakkaani 34 vuotta, Konttas ihmettelee.
Markkinapaikkoja hän on kiertänyt aina Rovaniemeä, Kemijärveä ja Torniota myöden.
– Kristiinankaupunkia alempana en ole juurikaan ollut.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Konttas arvelee kielitaidosta olleen kaupankäynnissä hyötyä.
– Kävin aikanaan ruotsinkielisen maatalousoppilaitoksen.
Konttaan tilalta lähtivät siat kymmenen vuotta sitten. Myllyn ohessa toiminut vaimon leipomo lopetti viime syksynä. Tänä keväänä on Konttaan itsensä vuoro hellittää.
– Ikävuodet alkavat tuntua. Kolme päivää markkinoiden raikkaassa ilmassa, ja ajomatkat päälle, alkavat vaatia jo liian monta palautumispäivää, hän naurahtaa.
Tekeminen ei silti lopu. Konttas auttaa seuraavaa sukupolvea kylvötöissä. Kuivaajallekin hän on entiseen tapaan lupautunut. Nuorimman pojan talonkunnostusprojekti ottaa sekin oman aikansa. Aikaa vie myös työt kaupunginvaltuutettuna sekä jäsenyydet monissa eri harrastusyhdistyksissä.
– Onneksi on hommia, Konttas toteaa.
Grahamjauhoista ei ole pullavärkiksi
Taannoin Tornion markkinoilla tuli mies ostamaan Sutelan Myllyn kojulta pullajauhoja. Vehnäjauhot olivat jo harmillisesti loppuneet, jäljellä oli enää grahamjauhoja.
– Selvitykseni jälkeen mies totesi haluavansa juuri niitä, Juha Konttas
Säkki kannettiin Mersun perään.
Seuraavilla Tornion markkinoilla Konttas näki samaisen veteraanipolven miehen lähestyvän myyntikojua.
– Sain haukut tummista ”vehnäjauhoista”. Olivat olleet kuulemma niin tummia, ettei niistä saanut pullaa leivottua.
Ei auttanut Konttaan selvitys, että juuri sellaisia hän oli asiakkaalle hänen niin halutessaan myynytkin. Mies lupasi siitä lähtien käydä mylly- ja ostosmatkoilla aivan toisaalla.
Kunnes seuraavilla markkinoilla mies lähestyi taas vakain askelin Konttaan kojua. Hän oli käynyt toisella myllyllä. Mies totesi suorin sanoin sen reissun tuotteiden olleen ”paskaa”.
– Sillä käynnillä hän taas osti jauhoja, Konttas sanoo.
Asiakkaat arvostavat oman maan tuotantoa
Juha Konttas on tykännyt olla asiakkaiden kanssa nenätysten. Asiakkaat ovat arvostaneet suoraa kontaktia ja sitä, kun tuotteet ovat tulleet omalta tilalta.
– Ihmisiä kiinnostaa mistä ruoka on peräisin ja he arvostavat kotimaista tuotantoa, Konttas toteaa.
Korona ja Venäjän aloittama hyökkäyssota herättivät ihmiset huoltovarmuuteen.
– Nyt se on ehkä vähän jo unohtunut, Konttas harmittelee.
