Teatteriharrastus tempaisi nuoren miehen mukaansa
Näyttämön valokeila ei säikäytä teuvalaista 16-vuotiasta Anton Syväluomaa. Vaikka teatteriharrastus vie aikaa viikosta, on sen maailma aivan omansa.
Anton Syväluoman ilme kirkastuu, kun puhe kääntyy teatteriin. Alakoulun opettajan ammatista haaveileva nuori mies on näytellyt paikallisen harrastajateatteriryhmän, Teuvan Paja-teatterin, riveissä jo kuusi vuotta. Teatterin pariin hänet houkutteli oma äiti vuonna 2017. Tarjolla oli päärooli kesäteatterin lastennäytelmästä.
– Musiikillinen näytelmä esitettiin metsässä. Esitin siinä minivampyyria. Osallistuminen oli kiva kokemus. Syksyllä 2017 liityin kansalaisopiston teatteriryhmään, Anton kertoo.
Harrastajateatterin mukana hän esitti ensimmäisen roolinsa vuonna 2019 Hölmöläisiä -näytelmässä. Ikää hänellä oli tuolloin 12 vuotta.
– Teatteriporukassa iällä ei ole merkitystä. Mukana olevat ihmiset ovat samantyyppisiä. Hyvässä porukassa huumori lentää. Oikeastaan on aika jännä juttu, miten porukka onkin niin hyvin sulautunut yhteen. Vanhin meistä on yli 60-vuotias ja nuorin eli minä, 16-vuotias.
Teatteriharrastus ja sen oma maailma
Parhaaksi puoleksi harrastuksessa Anton kertoo teatterin oman maailman. Rooleissa saa uppoutua tarinaan, joka ei ole rinnastettavissa omaan arkeen.
– Harjoitteluiltoina saa keskittyä tuntitolkulla vain roolihahmoonsa. Kun tulen teatterin tiloihin, en muista enää ollenkaan mitä muualla maailmassa tapahtuu. Uppoudun tekemiseen täysillä.
Luovuus yhdistää näyttelijöitä. Suurin osa näytelmistä syntyy näyttelijöiden omista ideoista. Sellainen oli myös näytelmä nimeltä Vispilänkaupoolla, jota Paja-teatteri esitti kevättalvella 2023. Näytelmä oli jatkoa edellistalven Kullan huhurontaa -näytelmälle.
– Leveä eteläpohjalainen murre on maalaiskomedioissa isossa roolissa. Näytelmissä sattuu ja tapahtuu. Juoni perustuu väärinymmärryksille. Lavalla pyörii iso joukko erilaisia hahmoja.
Kevään näytelmässä Anton esitti nuorta virkaintoista poliisia. Hän oli mukana myös Teuvan yhtenäiskoululla esitetyssä revyyssä. Näytelmälajeista se on erityisesti nuoren miehen mieleen.
– Revyissä riittää vauhtia. Rooleja ja vaatteita vaihdellaan parin minuutin välein ja yleisö nauraa esityksille. Se on hauskaa.
Ei ammattinäyttelijäksi
Entä jännittääkö yleisön eteen astuminen?
– Aluksi jännitti ihan hirveästi. Nykyään ei enää, sillä luotan, että onnistun. Tosin ensi-illat ovat aina hieman jännittäviä, ja etenkin se, jos yleisön joukossa istuu paras kaveri. Silloin jännittää tosi paljon, Anton nauraa.
Vaikka näytteleminen on tärkeä harrastus, saa se pysyä myös sellaisena. Ammattiura näyttelijänä ei ole Antonin haaveissa. Hän opiskelee Etelä-Pohjanmaa Opistolla nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi ja suunnittelee myöhemmin jatkavansa opintoja opettajaksi.
Uutta harrastusta kaipaavalle Anton suosittelee teatteria lämpimästi.
– Harrastuksen voi aloittaa kuka tahansa, jos kipinä syttyy ja intoa piisaa. Teatteria voi ainakin kokeilla, siinä ei häviä mitään.
