Tekoälyllä monia uhkakuvia
Tekoäly tulee olemaan keskeinen tekijä ensi vuonna kaikessa valeuutisoinnissa ja muussa median käyttäjille näkyvässä disinformaatiossa.
Tekoälyteknologiaan keskittyvän HeadAI Oy:n perustaja Harri Ketamo esitteli tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä viime viikonloppuna Porissa.
Ketamo arvioi, että ensi vuonna tekoäly luo jo merkittävän määrän valeinformaatiota, joka kuluttajan pitää pystyä itse tunnistamaan.
– Tietoa etsivän pitää olla entistä kriittisempi tiedon lähteestä.
Erityisesti Ketamo oli huolissaan tällä hetkellä johtavan tekoälyteollisuuden keskittymisestä Yhdysvaltoihin.
– Joka hallitsee nyt, hallitsee tulevaisuutta. Euroopassa pitää nyt herätä, sillä meillä Euroopassa ei ole yhtäkään isoa tekoälyfirmaa.
Vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sivusi myös samaa aihetta elokuussa Vaasassa järjestetyssä Wasa future festivalissa.
– Tekoälyn rooli yhteiskunnassamme kasvaa nopeasti. On tärkeää, että sille luodaan pelisääntöjä.
Euroopan unionissa vireillä oleva datasäädös (Data Act) on edennyt EU:n neuvoston, Euroopan parlamentin ja puheenjohtajavaltio Ruotsin välillä lopulliseen versioon saattamiseksi.
Datasäännös on eräänlainen perussäännös datan käyttämiselle ja se muuttaa olennaisesti yritysten mahdollisuuksia päättää datastaan. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös tekoäly-yrityksiin.
– Pohjoismaissa on paljon tekoäly-yrityksiä, jotka toimivat eettisin periaattein eli kunnioittavat sopimuksia ja tarjoavat käyttäjille oikeuden jakamaansa dataan. Käyttämällä viiden ison amerikkalaisen yrityksen tekoälyä siirrämme kaiken datan kyseenalaistamatta Yhdysvaltoihin. Siellä data on amerikkalaisen lainsäädännön alla, Ketamo huomautti esityksessään.
Tekoälyä tuotannonsuunnitteluun tekevän vaasalaisen Skycoden toimitusjohtaja Jussi Mäntylä on myös huolissaan algoritmien ja tekoälyn luomasta arjesta.
– Eihän kaikkia tekoälyjä ja algoritmeja ole ihan välttämättä suunniteltu kuluttajan tai ihmisen näkökulmasta.
Algoritmi työntää sisältöä ja aineistoa koko ajan sen mukaan mistä olet ollut aiemmin kiinnostunut. Silloin oman mielenkiinnon kohteet supistuvat ja rajoittuvat, kun algoritmi pääsee ohjailemaan.
– Se ei koita palvella sua, vaan se pelaa sulla. Se koittaa saada sinut tekemään asioita. Sen sijaan jos itse voisit päättää, se olisi toisenlainen.
Algoritmi ei Mäntylän mukaan rikastuta maailmaa.
– Se on vähän niin kuin pikaruokaa. Kuplaantunut tieto on kuin hiilihydraattipitoista ruokaa, jota ei fiksukaan kuluttaja pysty vastustamaan, Mäntylä täräyttää.
Mikä muuttuu datan käsittelyssä?
• EU:n Datasäädöksen ensimmäisenä tavoitteena on tehdä tiedonkeruusta läpinäkyvää: Jos kuluttaja tai yritys ostaa palvelua, jonka tuloksena kertyy dataa, datan kertymisen ehdot ja käyttötavat on kuvattava.
• Käyttäjän on jatkossa päästävä käsiksi käyttönsä myötä syntyneeseen dataan ilmaiseksi ja mahdollisuuksien mukaan myös reaaliaikaisesti. Data on myös avattava pyydettäessä asiakkaan osoittamalle kolmannelle osapuolelle.
• Datasäädös tuo mukanaan velvoitteen avata tietovarastot julkishallinnolle poikkeusolosuhteiden vallitessa. Säädös luo lainsäädännöllisen puitteen ”datan sosialisoinnille” painavan yhteiskunnallisen tarpeen niin vaatiessa.
• Tietojenkäsittelypalveluiden tarjoajien on tehtävä omista palveluistaan luopuminen helpoksi.
• Helppouden kriteereihin kuuluu mm. korkeintaan 30 päivän irtisanomisaika, sitoutuminen tukemaan migraatiossa pois omalta alustalta ja taata palveluiden jatkuvuus siirtymän aikana.
• Datasäädöksessä vaatimukset asetetaan ennen muuta sille toimittajalle, jonka palvelusta ollaan luopumassa.
• Perusajatuksena on pakottaa pilvipalveluiden tarjoajat kilpailemaan hinta- ja laatutekijöillä toimittajalukon sijaan.
• Datasäädös rajaa pienet ja keskisuuret yritykset (EU:n määritelmän mukaan alle 250 työntekijää tai 50
miljoonaa liikevaihtoa) useimpien vaatimusten ulkopuolelle.
• Sääntely kohdistuisi välittömästi suuriin järjestelmätoimijoihin, ei niinkään jokaiseen
startup-hankkeeseen.
Lähteet: Devisioona.fi, ec.europa.eu,
AI valtaa maailmaa
Vaasan Rantakadulla yhdennessätoista kerroksessa juuri puretun viljasiilon vieressä olevassa toimistossa kuhisee kuin muurahaispesässä.
Skycoden toimitusjohtaja Jussi Mäntylä ei myöskään tahdo pysyä housuissaan.
– Olemme kehittäneet tätä tekoälyllä toimivaa SkyPlanner tuotannonohjausohjelmaa nyt viisi-kuusi vuotta. Se on jo käytössä tehtaissa ympäri maailman ja olemme saaneet hyvän vastaanoton. Julkaisimme siitä viime viikolla myös ilmaisen kokeiluversion osoitteessa SkyPlanner.ai ja odotamme sen nyt leviävän nopeasti teollisuusmaailmassa.
Mäntylän Skycode aloitti toimintansa ohjelmistoyrityksenä, ja on pystynyt sillä toiminnallaan mahdollistamaan tekoälyn kehittämiseen tarvittavan työn.
Merkityksettömyys kasvaa
Tekoäly on kovaa vauhtia syrjäyttämässä monessa työssä tarvittavan ihmisen.
– Eihän puimurin tulokaan tehnyt ihmistä hyödyttömäksi. Siinä mielessä suhtaudun positiivisesti tekoälyn lisääntymiseen. En ole tekoälyfanaatikko, mutta näen, että se edistää monia asioita merkittävästi.
Mäntylä kuitenkin uskoo, että monien luovuutta vaativien työtehtävien tekijät tullaan aika nopeasti korvaamaan tekoälyllä.
– Jotkut ovat sanoneet, että luovista ammateista vain papin työ jää ihmisten tekemäksi.
Mäntylä on itse huolissaan siitä, etteivät ihmiset koe jäävänsä omassa elämässään merkityksettömiksi.
– Luovuus on aina ollut ihmisen etu, mutta nyt sekin etu on vaarassa.
Kuka omistaa tekoälyt?
Tällä hetkellä maailman suurimmat tekoäly-yritykset ovat yhdysvaltalaisia. OpenAI, Microsoft, Meta, Amazon ja Google koskettavat lähes jokaisen suomalaisenkin elämää päivittäin. Open AI:n julkaisema Chat GBT nousi koko maailman tietoisuuteen kielimallia hyödyntävällä tekstipohjaisella sovelluksella, joka vastaa erilaisiin kysymyksiin tekoälyn (AI) avulla.
Yhdysvaltalainen tekoälytutkija ja futuristi Amy Webb kertoi lokakuun alussa Suomessa Nordic Business Forumissa oman huolensa Yhdysvalloissa kehitetystä tekoälystä.
Webbin mukaan tekoälyä kehitetään amerikkalaisista lähtökohdista.
– Kiinassa toki on oma tekoälyversionsa. Pohjoismaiset arvot eivät ole edustettuina näissä systeemeissä ja tämä on ongelmallista.
Mäntylä haluaa myös lisätä suomalaista ja eurooppalaista tekoälyosaamista.
– Mieluummin niin, että ainakin osa tekoälyyn liittyvistä tekijöistä ja yrityksistä on meidän omistuksessamme tai hallinnassamme.
Tuotannonsuunittelua tekoälyllä
Suomalainen tuotanto on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Skycoden tekoälyn tarkoituksena on tehostaa tuotantoa kaikilla mahdollisilla toimialoilla.
– Tärkein tekijä tuollaisen apuvälineen käyttöönottoon on sen helppous, Mäntylä muistuttaa.
Skycode on Mäntylän mielestä mullistamassa SkyPlanner-tekoälyllä tuotannonsuunnittelua. Suurin osa tuosta työstä tehtaissa tehdään edelleen manuaalisesti Excelillä.
Tuotannonsuunnittelussa on niin paljon eri muuttujia, että tekoäly pystyy tekemään sen äärettömän paljon paremmin ja nopeammin kuin ihminen.
– Me olemme erikoistuneet tiettyihin tekoälytekniikoihin. Emme kilpaile niillä Chat GPT:n tai vaikka kuvantunnistuksen kanssa. Mutta tuotannonsuunnittelussa kumpikaan niistä ei mahda meidän Sky-Plannerillemme mitään.
Mäntylä muistuttaa, että hyvinvointimme jatkumiseksi, meidän pitää pystyä tekemään kaikkien työstä tuottavampaa ja tehokkaampaa.
– Me teimme monia vuosia projektityylistä ohjelmointia, ja olisimme voineet jatkaa sen kehittämistä ja laajentamista, mutta minä halusin viedä yrityksen siihen suuntaan, jossa voimme tehdä jotain merkityksellisempää kuin vain ohjelmistoprojekteja.
