Valokuitu antaa mitä lupaa
Verkkoyhteys on tänä päivänä lähes yhtä tärkeä kuin sähkö. Valokuitu ja mobiili jakavat markkinat, mutta molempia tarvitaan.
Yksi monen ihmisen raivostuttavimmista ja usein toistuvimmista ongelmista on kodin verkkoyhteyden pätkiminen. Verkkoyhteydestä on tullut niin jokapäiväinen ja tärkeä osa elämän eri asioiden hoitamista, että sen on suorastaan pakko toimia.
Viimeinen vuosi on erityisesti nostanut hyvän ja häiriöttömän verkkoyhteyden tärkeyden entisistä suuremmaksi asiaksi, kun monet suomalaiset ovat siirtyneet kotiin etätöihin.
– Kun samaan aikaan monessa perheessä myös kouluikäiset lapset ovat olleet saman yhteyden päässä, on valokuidun mahdollistama vakaa yhteys päässyt oikeuksiinsa, Lounean uusien alueiden toiminnasta vastaava Aki Linnakoski kertoo.
Valokuitu on luotettava vaihtoehto
Isojen teleoperaattoreiden alueella kiinteä verkko on monin paikoin rakennettu joko televisiokaapelin tai kiinteän puhelinkaapelin kautta toimivan laajakaistayhteyden varaan.
– Usein näitä tekniikoita ylläpidetään mahdollisimman pitkään kustannussyistä. Sen jälkeen siirrytäänkin mobiiliyhteyteen, vaikka kiinteä valokuituverkko olisi oiva vaihtoehto, Linnakoski selventää.
Mobiiliyhteys onkin parhaimmillaan ihan kelvollinen ja riittää osalle käyttäjistä, mutta valokuitu on osoittanut ylivertaisuutensa sen vakauden ja häiriöttömyyden vuoksi. Valokuidun nopeus ei kärsi käyttäjämäärien vaihtelusta kuten esimerkiksi naapurien netin käytöstä.
– Mobiilioperaattorien liittymäsopimuksissa 100-megaisena markkinoidun laajakaistan todellinen nopeuden vaihteluväli on yleensä 5-80 megaa. Valokuitu on tässäkin vakaampi ja asiakkaan käytössä on se nopeus, josta hän maksaakin, Linnakoski muistuttaa.
Valokuidun nopeus ei kärsi käyttäjämäärien vaihtelusta kuten esimerkiksi naapurien netin käytöstä.
Mukana kulkevalle tietoliikenneyhteydelle on omat tarpeensa, mutta Suomessa on luotettu ehkä liikaakin, että mobiiliyhteydet toimivat aina ja kaikkialla. Kuitenkin pelkästään, vaikka videoneuvotteluun osallistumalla huomaa helposti toimiiko yhteys vai ei.
– Valokuituun investoimalla saa helposti investoimansa rahan takaisin asuntoa myydessään tai vuokratessaan, sillä huoneiston tai asunnon arvostus nousee valokuidun myötä, Linnakoski kertoo kokemuksesta.
Valokuitua yhdessä kuntien kanssa
Monissa pienissä kunnissa valokuituverkko on jäänyt rakentumatta operaattorien kiinnostuksen puutteen vuoksi. Linnakoski myöntää, ettei Lounea voi kuntatasolla tehdä yksin koko kuntaa koskevia investointipäätöksiä muutaman kymmenen omakotitalon tai muutaman kerrostalon takia.
– Pienemmillä paikkakunnilla investointi saadaan mahdolliseksi tekemällä valokuituverkkoa yhteistyössä esimerkiksi kunnan kanssa. Tällöin olemme pystyneet tarjoamaan valokuituverkkoa myös yksittäisille yrityksille ja kotitalouksille.
Lounea on rakentanut parin viime vuoden aikana koko kunnan kattavan valokuituverkon Urjalaan, Säkylään, Janakkalaan ja Akaaseen. Nämä kunnat halusivat varmistaa elinvoimansa tarjoamalla asukkailleen ja yrityksilleen nykyaikaiset nettiyhteydet.
– Säkylän keskustan asukkaista 70 % liittyi valokuituverkkoon, mikä osaltaan kertoo hyvien yhteyksien tarpeesta tänä päivänä.
Yhteyden tarve kasvaa
Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Hankkeessa myönnetään valtiontukea nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiskustannuksiin. Tukiohjelmaan on varattu tälle vuodelle viisi miljoonaa euroa, ja määrä kasvaa tulevaisuudessa elpymispaketin myötä.
– Esimerkiksi Säkylän valokuituverkko mahdollistui Traficomin ohjelman avulla, Lounean uusien alueiden toiminnasta vastaava Aki Linnakoski kertoo.
Tukea voidaan myöntää sellaisten nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen, jotka pystyvät tarjoamaan edistyksellisen ja tasalaatuisen yhteyden myös tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa. Traficomin myöntämän tuen määrä on joko 33, 44 tai 58 prosenttia kunnan maksuluokasta riippuen.
Uusi laajakaistatukihanke on jatkoa aiemmalle tukiohjelmalle. Nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista on tuettu vuodesta 2010 alkaen. Tukea on myönnetty 76 M € ja maksettu vuoden 2020 loppuun mennessä noin 54 M €.
