Suunnittelupöydällä ratkaistaan remontin hinta
Televisiosarjoista tutun rakennusmestari Vilja Schepelin erikoisosaamista ovat muun muassa puutalot ja kosteusvauriot.
Remontoimista on turha pelätä, mutta kustannusten sudenkuopat on tärkeä tietää.
Pitääkö budjetti? Se on korjausrakentajalle tuttu huoli. Kotoisa-tv-sarjassa remontteja parhaillaan toteuttava rakennusmestari ja rakennusalan yrittäjä Vilja Schepel sanoo, että remonttilaskun yllätykset voi pitkälti taklata suunnittelulla.
– Suunnittelupöydällä ratkaistaan 90 prosenttia remontin kustannuksista. Silti juuri siitä usein säästetään, hän sanoo.
Asukkaan oma kokemus on hyvä mittari, kun mietitään, missä lämpöä valuu hukkaan.
Suunnittelu lähtee alkutilanteen ja aiempien korjausten selvittämisestä.
– Tiedon pitäisikin olla dokumentoituna ja löydettävissä kuin auton huoltokirjasta. Ammattitaitoinen suunnittelija myös tarkistaa, miten rakenne on toteutettu ja mitä siellä on vastassa.
Älä ylikorjaa
Schepel painottaa, että jokainen rakennus on yksilöllinen ja remontti on suunniteltava tapauskohtaisesti.
– Väkisin ei kannata tehdä sellaista, jonka toteuttaminen omaan taloon on turhan monimutkaista – vaikka naapurikin olisi tehnyt sellaisen. Rakennetta vastaan tekeminen on järkyttävän kallista.
Tärkeää on myös tehdä selväksi itselle ja kaikille osapuolille, miten yksityiskohtaista jälkeä halutaan. Pakkeloidaanko pieninkin reikä?
– Pelko ajaa joskus ylikorjauksiin. Säikähdetään, kun huomataan, että talosta puuttuvat esimerkiksi salaojat tai ilmaraot ulkovuorauksen alta. Niidenkin tarve riippuu kohteesta. Ei kannata korjata, jos ei ole vikaa.
Lisätyö on lisäkulu
Lisäkulujen vaara piilee uusissa ideoissa, joita tulee Schepelin kokemuksen mukaan lähes aina remontin edetessä. Pienistä puroista voi syntyä yllättävän iso ylitys budjettiin.
– Kaikkea ei myöskään muisteta aina ottaa huomioon budjetissa. Unohdetaan hanat ja niiden asennus tai se, että jonkun on kannettava uusi kalusto perille seitsemänteen kerrokseen. Näiltä välttyy, kun käy budjettia läpi ajatuksella ja tarkistaa, mitä urakkaan tarkalleen kuuluu.
Hän muistuttaa, ettei pidä unohtaa asunnon jatkuvaa huoltoa. Siitä, miten ahkerasti puhdistaa vaikkapa neulaset kattohuovan päältä, riippuu, kuinka pian on seuraavan remontin aika.
Energiaremontin voi aloittaa pienillä teoilla
Kodin energiakuluja suitsivat remontit ovat nykyään suosittuja. Vilja Schepel painottaa, että ennen kuin rakenneosia ryhdytään uusimaan, on syytä miettiä tarkkaan, mikä on järkevää ja mitä muutoksella saavutetaan. Kuluja voidaan saada merkittävästi alas monilla pienemmilläkin keinoilla.
– Ikkunoita ei kannata uusia vain siksi, että ne ovat vanhoja. Pelkkä tiivistäminen voi tuoda suuren parannuksen.
Yksinkertaisin “energiansäästöremontti” on vaihtaa talveksi paksut verhot, säätää termostaatit oikein ja varmistaa, että ilmanvaihto pelaa eikä asuntoon synny talvella alipainetta. Varalämmityslähde on hänen mukaansa omakotitaloihin suositeltava.
– Silloin, kun päädytään lisäeristämiseen, ei hommaan pidä ryhtyä ilman asiantuntevaa ammattilaista. Rakennusfysiikan voi pilata pienellä.
Esimerkiksi tiiviimpi kerros eristettä väärässä paikassa kerää kosteutta ja voi aiheuttaa ison harmin.
