Kaverikoiratoiminta on tarinoita tulvillaan
Kuinka paljon puolen tunnin vierailu voikaan antaa – myös vierailevalle koirakolle.
Se, mitä kaverikoiravierailu antaa, on moninkertainen siihen puoleen tuntiin, minkä verran vierailu kerrallaan kestää.
Sen tietää Suupohjan Kaverikoirien yhteyshenkilö Annika Vesterback. Kaverikoirat tekevät vierailuja mm. palvelutaloihin sekä osallistuvat erilaisiin yleisötapahtumiin. Yksityiskodeissa koirat eivät vieraile.
Jokainen koirakko voi valita itselleen sopivan vierailukohteen.
– Joillekin koirille sopii vierailut vanhusten luona, toisille taas kehitysvammaiset. Jotkut koirat tykkäävät enemmän lapsista, toiset vanhuksista, Vestarback sanoo.
Suupohjan Kaverikoirilla vierailukohteita on yhteensä kuusi, Jalasjärvellä, Kauhajoella, Kurikassa ja Ilmajoella.
– Kertakäyntejä meillä on tosi paljon erilaisissa tapahtumissa joulunavauksista lähtien, Vesterback sanoo.
Lue myös
Maksimissaan yksi vierailu viikossa
Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoista ja toimii Kennelliiton alaisuudessa.
– Kennelliiton ehto on, että kaverikoira saa tehdä vain yhden vierailun viikossa. Sillä pyritään varmistamaan, että koira ei rasitu työssään liikaa, Vesterback kehuu sääntöä.
Kysyntää kaverikoirille olisi Vestarbackan mukaan aivan valtavasti. Hän toivookin lisää koiria toimintaan mukaan.
– Vierailuihin koirakko voi osallistua oman aikataulunsa puitteissa ja kohteen voi valita itse. Niissä meillä on varaa valita.
Keikka tiedossa, tietää koira, kun se saa työhuivin kaulaansa.
Katse suoraan sieluun
Vierailuilla ohjaajat kokevat monia palkitsevia hetkiä koiran ja asiakkaiden kesken.
– Vuosia puhumattomana ollut vanhus alkoi puhua koiralle. Kotona koiria pelkäävä lapsi makaa päiväkodissa lattialla koiran vieressä. Yhdessä kohteessamme koira ja lapsi muodostavat kuplan, johon kukaan muu ei pääse. Joku kummallinen yhteys heillä on, Vesterback kertoo kohtaamisista.
Toisenlaistakin – ja suoraa palautetta – koirakaverit saattavat saada.
– Välillä koiria voidaan kommentoida lihaviksi tai rumiksi. Viimeisimmällä vierailulla paikalle kaivattiin mustaa koiraa, Vesterback nauraa.
Lukuisten tarinoiden joukosta Emmiina Korteen mieleen on jäänyt erityinen vierailukohtaaminen edellisen kaverikoiransa, Lennin, kanssa.
– Vanhus katseli koiraa ja totesi: Se katsoo mua suoraan sieluun.
Unna – samojedinkoira
Unna on 7-vuotias neiti, joka rakastaa ihmisiä ja myös toisia koiria. Itse asiassa hän rakastaa ihan kaikkia. Söpö ja nallekarhumainen Unna haluaa rapsutteluja ja silityksiä. Hän on aina iloinen ja ystävällinen, kertoohan sen jo ilmekin.
Unnalla on kotona Koskenkorvalla kavereinaan toinen samojedinkoira, kaksi welsh corgia sekä hevosia ja kissoja.
Unnan omistaja ja ohjaaja Tuija Takamäki innostui koirakaveritoiminnasta muutama vuosi sitten juteltuaan Teuvalla järjestetyssä yleisötapahtumassa E-P:n Kaverikoiraväen kanssa.
Lassi – kultainennoutaja
Lassi, 5 v, on ollut mukana kaverikoiratoiminnassa puolitoista vuotta. Hän on hyvin sosiaalinen ja aina mukana – ihan joka paikassa. Lassi elää kosketuksesta. Hän jakaa iloa ja rakkautta. Lassin tunnusmerkki on alati vispaava häntä ja onnellisuutta pirskahteleva olemus. Lassi innostuu kaikista vierailukohteista ja kaikista kohtaamisista.
Kotona Ilmajoella Lassilla on kaverina hevonen.
Lassin omistaja ja ohjaaja Emmiina Korte harrasti kaverikoiratoimintaa jo edellisen koiransa, Lennin, kanssa.
Koiran ehdoilla
Toisena päivänä mukaan tulevat koirat. Koiria ei testata, mutta niiden toimintaa arvioidaan mm. ihmisen kohtaamisessa tai koiran omaa lähestymistapaa ihmiseen. Koiran täytyy nauttia kohtaamisista.
Samoin arvioidaan ohjaajan ja koiran keskinäistä kommunikointia ja suhdetta. Ohjaajan täytyy tuntea oma koiransa ja pystyä lukemaan tätä.
Vierailuilla tapahtuviin mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin koira saa reagoida, mutta sen täytyy palautua omaksi itsekseen tilanteen mentyä ohi.
Annika Vesterbackan mukaan kaikki koirat eivät kaverikoiratoimintaan sovi. Rodulla tai roduttomuudella kaverikoiratoiminnassa ei ole merkitystä. Koiran pitää kuitenkin olla vähinään 2-vuotias. Koiran pitää olla myös rekisteröity joko Kennelliiton rekisteriin tai tunnistautuneena Fix-rekisteriin.
Koulutus on ilmainen ja toiminta pyörii täysin vapaaehtoisvoimin. Koira voi saada kerran urallaan mitalin, kun vaadittu määrä vierailuja on tehty. Toiminnassa on täytynyt silloin olla mukana puolitoista vuotta.
Kaverikoiratoiminnan lisäksi moni koira on käynyt lukukoirakurssin ja osallistuu lukukoiratoimintaan. Pääasiassa kouluissa ja kirjastoissa työskentelevät koirat innostavat ja kuuntelevat yhtä lukijaa kerrallaan. Lukusuoritusta koira ei arvostele sanoin eikä elein.
Suosikki on se, jota saa rapsuttaa
-Vierailut ovat olleet meillä mukana ohjelmassa jo pitkään, vastaava ohjaaja Soili Syrjälä
Vaikka asukkaat elävät paljolti hetkessä, ehditään kaverikoirien perään välillä myös kysellä.
-Suurin osa asukkaista odottaa innolla vierailuja. He haluavat rapsutella ja kosketella koiria, Syrjälä sanoo.
-Kaikkia rapsutus ei kiinnosta, mutta he haluavat silti olla paljolti paikalla.
Koirien lisäksi Onnenkodilla on piipahtanut myös muita yksittäisiä eläimiä.
-Suomenhevospäivänä pihassa vieraili luonnollisesti hevosia. Välillä saamme nauttia myös omaisten ja henkilökunnan eläinten vierailuista, Syrjälä sanoo.
Osa Onnenkodin asukkaista käy alkusyksyisin muutaman päivän kestävällä eläintoimintakurssilla.
-Myös meidän kesäretkemme kotieläinpihoille on todettu mieluisiksi.
Onnenkodin henkilökunta on Syrjälän mukaan paljolti koiraihmisiä, joten vierailut innostavat myös henkilökuntaa.
-Tämä on iso piristys arjessa. On hienoa, että meillä on tällainen mahdollisuus.