Nainen ratissa
Naisen ajokäyttäytymistä liikenteessä on arvosteltu siitä saakka, kun naiset ovat saaneet ajokortit.
Naisten autoiluun on määritelty jo 1800-luvun lääketieteessä heikkohermoisuus. Autoilijan tuli olla vakaa ja lujahermoinen – kuten mies. Samat mielikuvat ovat edelleen, vaikka aikaa on kulunut yli kaksi sataa vuotta. Ennakkoluulot huonoista naiskuskeista tunnistetaan ympäri maailmaa, ei vain Suomessa.
Yleisimpiä ajotaitoon liittyviä ennakkoluuloja naiselle ilmaisee oma puoliso. Noin 40 % puolisoista ei luota naisen ajotaitoihin. Naiset itse arvioivat usein olevansa keskimääräistä varovaisempia kuljettajia, kun taas miehet pitävät itseään muita osaavampina kuskeina.
Suomen ajokorttien määrä on 3,7 miljoonaa, joista naisilla on miltei yhtä paljon (47 %) kuin miehillä. Autojen omistussuhteet ovat selkeästi miehillä: 65 % autoista omistaa mies ja 35 % nainen. Tavallinen kuvio perheessä on, että mies ajaa, jos koko perhe tai pariskunta autoilee. Mutta nainen ajaa silloin, kun mies ei ole kyydissä, kuten lapsia kuskaillessa tai kaupassa käydessä.
Aikuinen nainen ratissa
Aiheesta on kirjoitettu myös kirja Aikuinen nainen ratissa (Noora Jokinen, 2020), jossa 45-vuotias Noora kertoo omista kokemuksistaan avioeron jälkeen. Yksi haasteellisimmasta asioista eron jälkeen oli oman ajokortin uudelleen ajaminen ja auton ostaminen. Yli 300-sivuisessa kirjassaan hän kertoo tuntojaan ja kokemuksiaan ”miehisestä” automaailmasta. Kirjassa pohditaan sukupuolimalleja ja naisen oman tilan haltuunottoa. Siinä esitellään miehiä, jotka eivät autoile ja naisia, jotka palvovat autojaan.
Kirjassa haastateltu liikennetutkija Ida Maasalo Liikenneturvasta kertoo, että naisen ajotyyliä kuvataan edelleen ylivarovaiseksi tai epävarmaksi. Naiskuljettajaan liitettyjä mielikuvia ovat huolimattomuus, tunne-elämän epätasapaino ja kyvyttömyys tehdä nopeita päätöksiä vaativassa tilanteessa. Miehet taas nähdään taitavina, pelottomina ja aggressiivisina kuskeina.
Ennakkoluulot huonoista naiskuskeista tunnistetaan ympäri maailmaa.
Neste K:n asennetutkimus herätti ja hymyilytti
Aihetta on tutkittu myös Neste K:n tutkimuksessa, jossa selvitettiin asenteita naiskuskeihin. Tutkimus toteutettiin 18-75 -vuotiaille helmikuussa 2021 ja siihen vastasi 1000 suomalaista.
Tutkimuksen mukaan 38 % naisista on kokenut ennakkoluuloja ajotaitojaan kohtaan. 44 % naisista on saanut osakseen Nainen ratissa -vitsailua. Vitsailijoina ovat yleensä puoliso, ystävät tai työkaverit. Toisaalta 39 % naisista myöntää itsekin vitsailleensa naisista ratissa, miesvitsailijoiden osuus tässä on 54 %. Tutkimuksesta nousee esille se, miten arkista on vitsailla Nainen ratissa -aiheesta, vaikka ei uskottaisikaan siihen, että sukupuoli jotenkin vaikuttaa ajo-osaamiseen. Mutta miehistä jopa 40 % ja naisista 22 % uskoo sukupuolen vaikuttavan suoriutumiseen, oli kyse sitten autoilusta, koulunkäynnistä tai vaikkapa ruoanlaitosta. Kaikista vastaajista 31 % uskoi sukupuolen vaikuttavan suoriutumiseen ylipäätään elämässä.
Tutkimuksessa kysyttiin, mitä tulee mieleen sanaparista ”Nainen ratissa”. Vastauksina tuli mm.:
» Idiootti
» Häslä
» Bimbo
» Ei tiedä, että autossa on taustapeilit
» Tolloilee liikenteessä
» Katastrofi
» Kuka päästi naisen keittiöstä ulos
» Ajaa kännykkä kädessä
» Ajaa pikkuautoilla
» Kuolema ratissa.
Autoile kuin nainen, niin selviät hengissä
Miehet ajavat enemmän, mutta machoilu ja muunlainen huono liikennekäyttäytyminen näkyvät tilastoissa. Raportin mukaan jos kaikki ajaisivat kuin naiset, kuolleisuus EU-maiden liikenteessä olisi noin 20 % pienempi.
Myös yrityslogoilla varustettujen autojen kuljettajilla näkyy huonoa ajokäytöstä. On rattijuopumuksia, kiilaamisia, pysäköidään väärin, ajetaan ylinopeutta tai päin punaisia. Tämä vaikuttaa ihmisiin ja voi Liikenneturvan tutkimuksen mukaan johtaa yrityksen palvelujen boikotointiin. Eniten törttöily vaikuttaa naisiin ja yli 50-vuotiaisiin. Kun kuski törttöilee firman logo otsassa, käyttäytymisen paikkaamista on vaikea tehdä jälkikäteen.
Voitaneenko todeta: Jos ajat kuin nainen, selviät hengissä ja pelastat firman maineen.
Jos kaikki ajaisivat kuin naiset, kuolleisuus EU-maiden liikenteessä olisi noin 20 % pienempi.
Taskuparkkivinkit
- Aja valitsemasi tyhjän parkkiruudun edessä olevan auton rinnalle niin, että takapäät ovat samassa linjassa.
- Vaihda pakki päälle ja käännä renkaat ääriasentoon parkkiruudun puolelle. Ala peruuttaa ruutua kohti.
- Katso vasemmasta sivupeilistä, milloin takana olevan auton rekisterikilpi ilmestyy näkyviin.
- Kun näet kilven, oikaise renkaat ja peruuta suoraan, kunnes autosi keula on ohittanut edessä olevan auton takakulman.
- Käännä rattia vastakkaiseen suuntaan ja jatka peruuttamista niin, että saat oikaistua auton muun jonon suuntaiseksi.
- Käytä edessä ja takana olevia autoja ”viivoittimina”. Niiden reunoista ja peileistä näet, että olet kauniisti jonossa. Hienosäädä tarvittaessa.
Vinkit kirjasta Aikuinen nainen ratissa
Autoliitosta apu autoilijalle
Suomessa ensimmäisiä ajokortin hankkineita naisia oli lääketieteestä ja kirurgiasta maan ensimmäiseksi tohtoriksi vuonna 1895 väitellyt Karolina Eskelin (1867-1936). Hän oli perustamassa vuonna 1919 myös Suomen Automobiili Klubia, nykyisin nimeltään Autoliitto. Autoileva nainen oli tuolloin vallankumouksellinen näky ja miehet kokivat, että hän tunkeutui heidän pyhään yksityisalueeseensa.
Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen, miten nais- ja mieskuskien erot näkyvät tänä päivänä Autoliitossa?
– Erot eivät näy Autoliitossa mitenkään erityisesti. Meillä on 127 000 jäsentä, joista naisia on noin viidennes. Plus-jäsenyytemme, joka sisältää matkanjatkamispalvelut, on kasvattanut valtavasti suosiotaan myös naisten keskuudessa. Se liittynee ylipäätään siihen, että ihmiset arvostavat helppoutta ja turvaa. Enää ei tarvitse osata tehdä mitään, vaan riittää, että on puhelinnumero, johon voi ongelmatilanteessa soittaa ja apu tulee veloituksetta paikalle. Myös Autoliiton 40 työntekijästä yli puolet on naisia ja esimerkiksi meidän hallituksessa seitsemästä jäsenestä kaksi on naisia, joista toinen on järjestömme varapuheenjohtaja.
Voidaanko mielestäsi kuskeja erotella sukupuolen mukaan?
– Uskon, että naisten ja miesten väliset erot liikenteessä ovat pienentyneet vuosikymmenten saatossa merkittävästi yhteiskunnan muuttuessa. Enää ei onneksi eletä yhteiskunnassa, jossa miehet käyvät töissä ja naiset ovat kotona, vaan tasa-arvon lisääntyminen näkyy kaikkialla, myös liikenteessä. Yksi hallituksen jäsenistämme kilpa-autoilija Emma Kimiläinen-Liuski, joka on taitavin kuljettaja, jonka ainakin itse tunnen, jatkaa Tolvanen.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) kerää tietoa liikenneonnettomuuksista ja liikennevahingoista.
Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty OTI:sta, millaisia eroja on mies- ja naiskuskeilla tilastojen perusteella?
– Paljaiden onnettomuusnumeroiden katsominen antaa yhden kuvan sukupuolieroista. Onnettomuusaineistoista näkyy tiettyjä merkkejä sukupuolten eroista riskinotossa ja ajokäyttäytymisessä. Onnettomuusnumerot ovat seurausta myös erilaisista ajomääristä. Vertailussa pitäisikin pystyä huomioimaan sukupuolten erot ajomäärissä, ajoneuvoissa ja ajoympäristöissä. Lisäksi naiset loukkaantuvat miehiä todennäköisemmin onnettomuuksissa, mikä vaikuttaa myös lopputulemaan onnettomuusmäärissä.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien
– vuosina 2014–2018 tutkimista kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista 93 % (n=184) oli miesten aiheuttamia
– vuosina 2015–2019 tutkimista nuorten kuljettajien (18–24 v) aiheuttamista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 85 % (n=143) oli miesten aiheuttamia.
Otteita kirjasta ”Nainen ratissa”
Joulumatka Helsingistä Pohjanmaalle
”Vielä ennen Parkanoa yritän ajaa aikaa ja pimeää vastaan. Entä jos roikkuisin aivan edessä ajavan takana, niin ettei tarvitsisi itse hermoilla pitkistä valoista? Pian huomaan kuitenkin, että letkan kärjessä ajaminen on letkeämpää. Päätän itse nopeudesta, näen kauemmas. Tunnen olevani puikoissa. Jalasjärven autiolla Juustoportilla tankkaan Punton ja pesen tuulilasit ja peilit. Juuri ennen Seinäjokea ohitan ensimmäisen kerran pimeällä maantiellä – traktorin. Nauran ääneen.
Joulupäivä taittuu iltaan. Seinäjoen keskustassa odottaa juhlavalaistu Lakeuden risti (Kiitos, Alvar!) ja hämmästyttävän kauniisti sisustettu, paikallista osaamista juhlistava ketjuhotellin hotellihuone. Nukahdan väsyneenä, vähän ylikierroksilla ja onnellisena.
Maantie Seinäjoelta kohti Pohjois-Pohjanmaata halkaisee viivasuorana tasaista, tuttua maisemaa. Entistä merenpohjaa mennään. Sinne tänne on Juhani Palmu maalannut muutaman ladon.”
Katsastamaan menossa
”Jollain tapaa oman auton viranomaiskatsastus tuntuu henkilökohtaiseen reviiriin kajoamiselta. Samalla mitataan jonkinlaista kelpoisuutta – tuleeko ”hylätty” vai ”hyväksytty”? Entä jos jään kiinni jostain kiusallisesta? Varmuuden vuoksi olen pesettänyt Punton edellisellä viikolla pesupalvelussa, sillä olisihan nyt noloa mennä syynättäväksi likaisella autolla. Eihän lääkäriinkään mennä peseytymättä.”
Ystävätär saa työsuhdeautoksi Audin
”Hän kuuluu pitkään itsenäisten naisten sukulinjaan, jossa äidit, tädit ja mummot ovat ohjanneet elämäänsä omin päin ja vakain ottein. Johtamishommat ja Audilla ajelu sopivat siihen tarinaan aivan hyvin. Kuitenkaan en silti vielä näe itseäni saman tarinan toteuttajana. Ystävä itse pohtii, miten uudessa työpaikassa tuntuu tarpeellisesta ottaa paikkansa myös autovalinnalla: osoittaa, ettei jää pomoportaansa jakoihin. Samaa muistan erään deitin kerran kuvailleen: autokriisiä, joka iski työpaikalla ylennyksen myötä. Osastopäällikkö ei kuulemma voi ajaa liian pienellä autolla.”
”Mieleen palaa kokeneen autoilijaystävän ajatus siitä, että jos naiset ja miehet aina ajavat erilaisilla autoilla, he myös oppivat erilaiset ajotyylit. Perheen pienellä kauppakassilla kiihdyttäminen ja ohittelu on aivan eri hommaa kuin talouden ykkösautolla, jossa on isompi moottori.”
”Seuraavana päivänä vedän elämäni ensimmäisen leuan. Sisäinen Audi-nainen on herännyt.”
Kutsu asiakastapahtumaan
”Mittarikenttien maailma on edelleen melko leimallisesti miehinen, ja siellä puhutaan niiden kieltä, jotka jo osaavat. Sen vahvisti minulle viimeistään tekstiviestikutsu korjaamon asiakastapahtumaan. Tarjolla olisi ollut grillimakkaraa ja Vianor-huppareita. En tuntenut olevani kohderyhmää.”
Treeniä ja vertaistukea
”Kaipaan hyväntuulisia, tsemppaavia ja hinnoittelultaan kevyitä autokoulujen ja korjaamojen treenipaketteja. Missä viipyy esimerkiksi Taskuparkin masterclass? Tunti teoriaa pienryhmässä, sitten yhteiset treenit ja valtavasti kehuja ja vertaistukea kaikille! Iloinen ja mokailua arvostava meininki, joka auttaa purkamaan häpeää ja luottamaan opettelun voimaan. Otsikoita on helppo keksiä lisää: Kaupunkiajoa maalaisille! Maaseutuajoa kaupunkilaisille! Näin ohitat oikein kesälomaliikenteessä! Turvallisesti pitkillä valoilla! Aja taloudellisesti, ilmasto kiittää! Riskit haltuun: haastavat tilanteet tien päällä! Tuoreen kuskin pelkoklinikka! Iäkkään kuljettajan turvataidot! Zen ja peräkärryn peruuttaminen!”
Tiesitkö, että…
- Autojen keski-ikä on Suomessa 12,2 v.
- Etelä-Pohjanmaalla 14,2 v.
- Pohjanmaalla 13,8 v.
- Ajokortin omistaa 3,7 milj. suomalaista
- Ajokortin omistajista on naisia 47 %
- Auton omistajista on naisia 35 %
Lähteet:Tilastokeskus ja Traficom
