Pointin lukijat sienimetsässä
Kysyimme lukijoiltamme, ovatko he käyneet sienimetsässä tänä syksynä. Ja olivathan he! Lue tästä vastaukset.
Näin kysyimme: Oletko tottunut sienestäjä vai ensikertalainen? Mitä sieniä tunnistat ja tapaat poimia? Oletko osallistunut sienikurssille, millaista siellä oli? Kerro meille kokemuksistasi!
Sienimetsässä oli käyty ja saalista saatu. Näin lukijamme vastasivat:
”Laihian kunnan Poolankylässä sienestän. En ole käynyt kursseja vaan tapa on kotoa opittu. Sienestys kauteni alkaa korvasienistä keväällä ja päättyy suppilovahveroihin ja lumentuloon syksyllä. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen siten, että kaikki sienet ovat ilmestyneet saman aikaisesti. Sieniä, varsinkin rouskuja ja tatteja on ollut poikkeuksellisen runsaasti. Omia suosikkejani ovat tatit, kantarellit ja suppilovahverot. En juurikaan säilö sieniä, jonkun verran kuivaan mausteeksi, vaan haen metsästä kerrallaan sen verran kun syön.”
”Joka syksy sienestän. Korvsieniä keväällä, syksyllä kangassieniä, haapa- ja karvaroskuja, haperoita ja suppilovahveroita. Kanttarellia jos löytyy.”
Kaikki vapaa-aika menee metsässä
”Kaikki vapaa-aika menee syksyllä metsässä. Keväällä keräsin korvasieniä. Syksymmällä herkkutatteja, orakkaita, haperoita, kanttarelleja, lampaankääpää, kehnäsieniä, karva-, haapa- ja kangasrouskuja. Nyt vieläkin suppiksia. Ilmajoen mettistä Etelä-Pohjanmaalta näitä löytyy.”
”Lapsesta asti minäkin olen sieniä poiminut. Mummuni vain aina tarkisti keräämäni ja sanoi, että kyllä taitoihini jo voi luottaa. Olin 5-vuotias tuolloin.”
”Olen kulkenut sienimetsällä äidin kanssa lapsesta asti. Haperot on aina olleet suosikkeja. Ja suolarouskut. Tatteja olen oppinut syömään vasta aikuisena. Niiden ”etanamainen” olemus kypsennettynä ei oikein houkuttanut. Minulla on paljon sienikirjoja, joiden avulla tunnistan sieniä. Myös internetistä on apua joskus. En ole käynyt sienikursseja, mutta käynyt metsässä toisen kokeneen sienestäjän kanssa, niin opin jonkun uuden sienen viime vuonna. Tänä vuonna jo kolme uutta. Viimeksi eilen poimin sinivalmuskaa ja harmaamalikkaa ensimmäisen kerran. Harmaamalikka oli paremman makuinen mielestäni. Muutama mantelihapero ja yksittäinen myöhäinen punikkitatti pääsi myös pannulle. Ihan paras sieni ikinä oli lohisieni, mutta juuri kun olin sen herkun löytänyt, sain kuulla että nykyään sitä ei enää pidetä ruokasienenä, koska siihen kertyy maaperän arseenia eli arsenikkia. Tekisi mieli slevittää oman sienestysalueen arseenipitoisuus, josko sen syöminen täällä olisikin turvallista.”
”Tänä syksynä poimin kangasrouskuja, karvarouskuja. Suppilovahveroita sain serkultani. Kantarellit eivät nousseet tänä syksynä totutuille paikoilleen. Oli liian kuivaa.”
Paras sienisyksy naismuistiin
”Varmaan paras sienisyksy naismuistiin. Olen rähminyt merenrannan risukot ja kantanut raskaat sienikorit kotiin, puolivalmiina. Rouskuista mieleisempiä ovat haapa-, karva-, leppärouskut. Kangasrouskuja poimin toisille tarvitsijoille, koska ne ovat mielestäni liian väkeviä. Iso- ja puna- viini- koivu- kangashaperoita poimin myös. Tateista punikeita ja herkkuja toisinaan voitakin. Kehnäsieniä olen jo muutaman vuoden poiminut. Vahveroita ei tällä alueella ole silmiini pistänyt ja koivunkantosienikin on aina epäilyttävän näköinen.
Sienikurssia ei ole kylällä ollut kymmeniin vuosiin. Huomasin lehdestä Pyhäjoella 20.9. sieninäyttelyn, mutta oli liian myöhään kun ottaa huomioon syksyn sienikauden loppumisen. Sienikirja on luettu, mutta siinä on vielä paljon aukkoja. Näillä pärjäillään täälla Piehingin saloilla.”
”Olen sienestänyt yleensä joka syksy. Se on perinne kotoani. Tykkään poimia sieniä, mutta tunnen vain vähän. Haperot, korvasieni, kangassieni, suppilovahvero,tatit,kanttarelli,limanuljaska, karvalaukku. Ainakin nuo otan koriin. Sienet ovat hyviä ja koko perhe tykkää niistä. Tänä syksynä kuivatin suppiksia ja suolasin sekasieniä. Asun Kurikassa. Olen kerran osallistunut sienikurssille. Se oli hieno juttu.”
”Olen sienestänyt ämpärillisen suppilovahveroita.”
”Lapsesta saakka sienestänyt. Viimevuosina keskittynyt herkkutattiin ja voitattiin jotka valmistetaan ja syödään heti poiminnan jälkeen, säilöön kerään kanttarelleja, suppilovahveroita ja rouskuja, erityisesti kangasrouskua ja karvarouskua. Kausi tietysti avataan korvasienillä.”
”Alkukesästä keräsin noin 8 litraa korvasieniä. Myöhemmin olen kerännyt ennätysmäärän herkkutatteja Kauhavalla – ainakin 20 sangollista puhtaaksi perattuja. Niitä herkkuja olen kerännyt jo noin 50 syksynä. Nyt oli paras vuosi ikinä! Kerään myös kanttarelleja (jos löydän), haaparouskuja, haperoita ja suppiksia. Kurssilla en ole ollut koskaan.”
”Kanttarelleja, suppiksia, karvarouskuja, monia tattilajeja. Neljävuotiaasta olen käynyt sienimetsällä ja tunnistan monia lajeja, myös niitä, joita ei voi syödä. Ilmaista hienoa ruokaa.”
”En enää. Opin kaupunkilaisena tuntemaan kanttarellin, herkkutatin ja vaaleaorakkaan. Muihin en koskenut.”
Moni oli käynyt sienimetsässä jo useammankin kerran tänä syksynä
”Kyllä olen käynyt ja menen vieläkin” ja ”olen ja menen vieläkin” toistuivat vastauksissa.
”En, mutta miniä on jo toisenkin kerran. Olen sekä tatti- että suppisravittu!”
”Koivunkantosieniä, karvarouskuja…”
”Lähes päivittän ja aina kun on pouta. ”
”Ei sovi vatsalleni saan vatsa puruja.”
”Hullukaa nuota paskoja syö.”
”Lappajärvi, Kauhava, Evijärvi, Kortesjärvi.”
”KSN kouluttanut yli 400 poimijaa vuosien aikana. Sienikursseja pitänyt kymmeniä eri puolella suomea. Itse kerään suppiksia ja kuivaan ne. Rouskuista karvarousu, haaparousku ja kangasrousku suolaan. Herkkutatit tuoreena vakuumiin ja pakkaseen. Sienikurssi, teoriatunti lajeista, sieniretki metsään tunnistus ja ruokasienien poiminta. Sienet ruoaksi valmistus ja maistaminen, säilöntä ohjeet ja kahvit päälle!”
”Kyllä useasti. Karioki, Teuva, Isojoki ja Kurikka.”
”En ensikertalainen. Poimin etenkin rouskuja, tatteja, lampaankääpää. En ole ollut kursseilla”, vastasi eräs lukijamme ja lähetti näin komean kuvan saalistaan:
Kiitos kaikille vastaajille, näitä oli mukava lukea! Hyvää sienionnea jatkossakin ja mukavia hetkiä hyvän harrastuksen parissa.
Etkö ehtinyt vastata vielä kyselyymme? Pääset vastaamaan tästä:
