Mahdollisuuksia näkevä mieli löytää yrittäjyydelle tilaa
Yrittäjyydellä on vetovoimaa, jopa haasteellisina aikoina. Vaikea aika voi olla mahdollisuus silloin, kun liikeidea löytää oikean ajoituksen. Itse lähdin 90-luvulla, syvimpään lama-aikaan omalle yrittäjän polulleni Pentik-kauppiaaksi. Tuolloin Pentik ei ollut vielä ketju, jollaisena se tänään tunnetaan. Ankea aika synnytti sen, että vähäisetkin markat haluttiin laittaa kotimaisiin tuoteisiin.
Suomessa yritysten määrä hipoo 300 000:a, ja yrittäjien kokonaismäärästä naisia on noin kolmannes. Naisyrittäjien määrä on ollut kasvusuuntainen, mutta työnantajayrittäjiä tästä ryhmästä on yksi neljästä. Ylipäätään maamme yrityskannasta 93 % yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä ja 69 % on yksinyrittäjiä. Työmarkkinat ovat edelleen jäykät, ja moni yrittäjä päätyykin kasvattamaan liiketoimintaansa valitsemalla verkostomaisen toiminnan työllistämisen sijaan.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Se tarjoaa vastauksia teemoihin, joita he työssään arvostavat; työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia, joustavuutta, työn ja vapaa-ajan rytmittämistä ja merkityksellisten asioiden tekemistä. Yrittäjyyskasvatus on saanut sijaa opetussuunnitelmissa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Työ kantaa hedelmää ja asiat edistyvät. Sen sijaan yrittäjäystävällisen päätöksenteon eteen on vielä kovasti tehtävä töitä.
Juuri nyt elämme ristiriitaisuuksien aikaa. Kunnan ja alueen elinvoiman edistäminen löytyy strategioista ja kuuluu jokaisen ajan hermoilla elävän päättäjän sanavarastoon. Käymme yhteiskunnassa keskusteluja siitä, miten tarvitsemme työpaikkoja, osaajia ja verotuloja pohjattomaan yhteiseen kassaan.
Maata riivaa käsittämätön vimma perustaa julkisomisteisia inhouse-yhtiötä tuottamaan siivous-, ruoka-, pesulapalvelujen luonteisia tukipalveluja.
Kuitenkin samanaikaisesti teemme päätöksiä, jotka näännyttävät yrittämisen ja yritysten kasvun mahdollisuuksia. Parhaillaan tämä kulminoituu uusilla hyvinvointialueilla, joilla päätetään palvelustrategioista ja tukipalvelujen organisoinnista. Maata riivaa käsittämätön vimma perustaa julkisomisteisia inhouse-yhtiötä tuottamaan siivous-, ruoka-, pesulapalvelujen luonteisia tukipalveluja.
Markkinat suljetaan, yrittäjiltä viedään kasvun mahdollisuudet ja alueelta tilaisuus antaa tilaa mahdollisille uusille yritysten kasvutarinoille, kuka tietää kansainvälistymiselle. Elinvoiman virta on tukittu.
Jokainen toimija ja osaaja on saatava mukaan, kun tekijöistä on huutava pula.
Valitettavasti tämä iskee erityisesti aloihin, joilla on juuri naisyrittäjyyttä. Näin tyrehdytetään naisten mahdollisuudet kasvuyrittäjyyteen. Sama koskee varsinaisia sote-palveluja, joilla yritykset työllistävät 80 000 henkeä. Toivottavaa on, että jokaisen hyvinvointialueen palvelustrategioissa löytyy kirjaukset siitä, miten tämä joukko otetaan mukaan palvelutuotantoon. Jokainen toimija ja osaaja on saatava mukaan, kun tekijöistä on huutava pula. Poistetaan siis kasvun tulpat, jotta elinvoima saa virrata ja vallata maamme.
Katja Rajala
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjänaiset
